Voihan vero!
Tässä on nyt hieman tullut tarkasteltua esitäytettyä veroilmoitusta. Varsin monipuolisesti eri puolilta kerätyt tiedot olivat verottajalle päätyneet ja ilmeisesti vieläpä kutakuinkin oikeassa muodossa. Muutama lisäyskin piti toki tehdä, kun asiaan tuli tartuttua.
Verottaja rakastaa veroja. Näin voisi kai päätellä erilaisten verojen määrästä. Meillä on ainakin tulovero, yhteisövero, varainsiirtovero, arvonlisävero, makeisvero, tupakkavero, kiinteistövero, lahjavero, pääomavero, perintövero, arpajaisvero, alkoholivero, ajoneuvovero, koiravero, lähdevero, polttoainevero… …niin ja sitten vielä sähkövero.
Teollisuuspäästödirektiivin asettamat vaatimukset luonnonvarojen haaskaamiselle
Yksi tämän vuoden merkittävimmistä lainsäädäntöhankkeista on teollisuuspäästödirektiivin saattaminen osaksi Suomen lainsäädäntöä. Direktiivi asettaa suurille polttolaitoksille muun muassa uudet, tiukemmat päästörajat. Ajatus direktiivin taustalla on sinänsä hyvä ja kaunis. Keskeisenä tavoitteena on nimittäin vähentää vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Ainut vaan, että Suomen laitokset vähensivät jo 90-luvulla päästöjään ja nykyisellään laitokset toimivat päästörajojen alapuolella. Kaupunki-ilmanlaatumme on hyvä lukuun ottamatta keväistä katupölyongelmaa. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla Euroopassa ja siksi direktiivi säädettiin. Tosin oikeastaan kyse on päivityksestä kymmenen vuotta sitten annettuun direktiivin.
Aurinkoista kaukolämpöä
Lämmitysmarkkinat ovat murroksessa. Kiinnostus myös aurinkolämpöä kohtaan on Suomessakin kasvanut selvästi. Aurinkolämmön tuotannon tehokkuuteen, laatuun ja ajoittumiseen liittyviin ongelmiin kehitetään ratkaisuja. Kahden tai useamman lämmitysmuodon ”hybridilämmitykset” tekevät pikkuhiljaa tuloaan. Uusi teknologia on tehostamassa, halventamassa ja monipuolistamassa aurinkolämmön hyödyntämistapoja.
Pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden luominen kuin seikkailu Liisan Ihmemaassa?
”Kertoisitko, mihin suuntaan minun pitää mennä täältä?”, Liisa kysyi.
”Se riippuu paljon siitä, mihin haluat mennä”, Kissa vastasi.
”En juurikaan välitä, minne menen”, Liisa sanoi.
”Sittenhän sillä ei ole juurikaan väliä, mihin suuntaan lähdet”, vastasi Kissa.
Ote Lewis Carrollin vuonna 1865 kirjoittamasta Liisa Ihmemaassa –lastensadusta kuvaa omia hämmentyneitä tuntemuksiani pohjoismaisten sähkön vähittäismarkkinoiden kehittämisen suhteen.
KÄYKÖ LOHI PYYDYKSEEN?
Rakkaan Itämeremme ongelmat koskevat myös sen lohikantoja. Enkä olisi arvannut kuinka monta kokkia on lohisoppaa hämmentämässä, ennen kuin oman lusikkani laitoin soppaan Energiateollisuus ry:n vesivoimaedunvalvojan roolissa. Haasteiden lisäksi tässä sopassa on monta toimijaa ja jokaisella omat, ymmärrettävät, intressinsä ja usein myös omat reseptinsä hyvään lopputulokseen pääsemiseksi. Mukana keskusteluissa on mm. tutkijoita, virkamiehiä, ammattikalastajia, matkailuyrittäjiä, poliitikkoja, vapaa-ajan kalastajia.
Voiko sähkön hintaa ymmärtää?
Hinnanmuodostukseen vaikuttavat monet asiat, olipa kyse sähköstä tai muista hyödykkeistä. Sähkön hinnan ymmärtämisen on väitetty olevan erityisen vaikeaa. Siksipä Energiateollisuus ylpeänä esittää: sähkön hinta -piirrosvideot!
Tuulivoimaa rakentamaan ja lupia hakemaan
” Muurahaiset aina rakentaa ja rakentaa, vaan eivätkö ne koskaan valmihiksi saa.” Kaikille tuttu lastenlaulu, joka sopii kevääseen, auringon paisteeseen ja toki erityisesti tuulivoimarakentamiseen.
Tuulivoimarakentamisen ei sinällään tulisi paljolti poiketa muusta rakentamisesta: valetaan perustukset, rakennetaan torni ja niin eteenpäin, tiedättehän. Jossain on kaavoitukseen vapaa potentiaalinen alue, joka hankitaan käyttöön vuokraamalla tai ostamalla. Selvitetään rakentamisen vaikutukset ja rajoitukset, haetaan niiden perusteella lausunnot ja luvat. Sitten tilataan tarvikkeet, tai siis hienommin sanottuna tuetaan vihreän teknologian kasvua Suomessa tai ulkomailla, eikä sitten mielellään paaluteta naapurin tontille.
Maantiealueesta infrakäytävä
Vuoden vaihteen myrskyt osoittivat jälleen yhteiskunnan haavoittuvuuden ja riippuvuuden sähköstä. Sähkönjakelun toimitusvarmuus on Suomessa hyvällä tasolla, mutta on selvää, että vuoden vaihteen tapaiset voimakkaat myrskyt aiheuttivat sähkönkäyttäjille kohtuuttoman pitkiä keskeytyksiä. Nyt sähkönjakelun toimitusvarmuutta parannetaan myös lainsäädännön keinoin. Tuntuu siltä, että voimakkaat myrskyt ovat tulleet jäädäkseen, mikä aiheuttaa varautumistason tarkistamista eri osapuolissa. Mikä on sitten riittävä ja teknistaloudellisesti järkevä varautumistaso?
Uusiutuvaa, uusiutuvaa! Poliittisen karusellin pyörityksessä.
Energiapolitiikan suunnan pitäisi olla selvä. Uusiutuvaa tänne ja heti! Mutta mistä saadaan Suomeen kestävää, hiilidioksidipäästötöntä ja kotimaista energiantuotantoa? Tuulivoimasta? Metsäenergiasta? Vaiko vesivoimasta? Siinäpä monta kysymystä.
Ympyrä sulkeutuu kun puun tuhka palautetaan takaisin metsään
Kiitos kommentistasi! Olen kanssasi täysin samaa mieltä siitä, että myyjänvaihto on Suomessa tehty...
Pohjoismaisten sähkön kuluttajamarkkinoiden tavoittelu tuntuu tosiaan kummalliselta, kun edes näitä...