James Bond on kehno energialobbari

Brittien ulkomaan tiedustelupalvelu MI6:n agentti 007 eli tuttavallisemmin James Bond on monin puolin hieno mies. Tämä hyväkäytöksinen ja hämmästyttävän monitaitoinen nopeiden autojen ja kauniiden naisten ystävä on pelastanut maailman häikäilemättömien superrikollisten tuhoisilta suunnitelmilta jo 22 elokuvassa ja vielä sitäkin useammassa kirjassa.

Yhden moitteen hän on nyt kuitenkin maanmiestensä joukosta saanut. Viime viikolla Tekniikka & Talous -lehdessä oli artikkeli, jossa kerrottiin ydinvoiman kielteisen imagon olevan osittain James Bond –elokuvien syytä. The Guardianista lainatussa jutussa Britannian kuninkaallisen kemian seuran puheenjohtaja David Phillips sanoo, että jo 50 vuotta sitten kuvattu Salainen agentti 007 ja tohtori Ei (1962) on lisännyt yleistä pelkoa ydinvoiman uhista. Elokuvassa salaperäinen tiedemies, tohtori Julius No, rakentaa tarkasti vartioidulle Karibianmeren saarelle salaisen ydinreaktorin, jonka avulla hänen on tarkoitus häiritä Yhdysvaltain Floridasta operoimaa avaruusohjelmaa.

Kirja, johon elokuva perustuu, on julkaistu jo vuonna 1958, jolloin ydinvoima sähköntuotantomuotona otti vielä ensiaskeliaan. Tuolloin ihmisillä oli myös varsin tuoreessa muistissa toisen maailmansodan kauheudet ydinreaktion käyttämisestä sotatarkoituksiin, mikä on saatettu yhdistää hyvin negatiivisesti rauhanomaiseen ydinvoiman hyödyntämiseen. Herra Phillips voi hyvinkin olla oikeassa siinä, että suuren suosion saavuttanut ensimmäinen Bond-elokuva on vaikuttanut ihmisille muodostuneisiin mielikuviin uutta ja mystistä ydinvoimaa kohtaan - 1960-luvulla. En kuitenkaan usko, että enää vuonna 2012 juuri kukaan saa vaikutteita 50 vuoden takaisesta elokuvasta.

Sen sijaan uskon, että uusilla ajankohtaisiin aiheisiin pureutuvilla elokuvilla voi hyvinkin olla merkitystä ihmisten asenteisiin - miksei myös energia-asenteisiin. Harmi vain, että usein elokuvien mielenkiintoisuus perustuu johonkin uhkaan, joka saattaa antaa negatiivisen sävyn muuten positiiviselle asialle.

Kaksi muutakin James Bond -elokuvaa on liittynyt energia-aiheeseen. 007 ja kultainen ase -elokuvassa (1974) tiedemies on kehittänyt maailman energiakriisin ratkaisevan aurinkosähkölaitteiston, jonka elokuvan roisto on kuitenkin valjastanut omaksi aseekseen. Kun maailma ei riitä -elokuvassa (1999) pahikset sen sijaan suunnittelivat Bosporinsalmen kautta tehtävien öljykuljetusten lamauttamista ydiniskulla vuosikymmeniksi edistääkseen omaa vaihtoehtoista öljynkuljetusreittiään. Toivottavasti tulevissa Bond-elokuvissa 007 muistaa superrikollisten selättämisen lisäksi myös olla pelottelematta katsojia uusien asioiden uhilla. Seuraava Bond-elokuva Skyfall saa ensi-iltansa muuten vielä tämän vuoden lopulla.

Niin ja vielä se tärkein kannanotto, paras Bond-näyttelijä on ehdottomasti Roger Moore.