Jotain vanhaa – jotain uutta…

Vuosi vaihtui perinteisin menoin: joillain rauhallisesti kotiviikonloppua viettäen, joillain juhlien ja raketteja paukutellen. Pakkaset eivät kuitenkaan paukkuneet, kuten eivät ole paukkuneet koko alkaneena talvena. Lämpötilat ovat monta astetta niin sanottua normaalivuotta lämpimämpiä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan joulukuun lämpötila oli kuudesta kahdeksaan astetta normaalia lämpimämpi. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tämä ei ollut kuitenkaan kovinkaan poikkeuksellista: myös vuosien 2006 ja 2007 joulukuut olivat varsin lämpimät. Vuoden takaiseen joulukuuhun verrattuna ero sen sijaan oli valtava: silloin Suomi kärvisteli paukkupakkasissa ja lämpötila oli puolestaan kuusi astetta normaalia kylmempi.

Lämmitysenergian tarpeeseen ulkolämpötilalla on merkittävä vaikutus. Nyrkkisääntöhän kertoo, että yhden asteen lämpötilan muutos tarkoittaa viiden prosentin muutosta lämmitysenergian käytössä. Normaalia vähäisemmästä lämmitystarpeesta on saatu nauttia koko syksyn ajan: kaukolämmön kulutus jäi normaalivuoteen verrattuna 22 prosenttia alhaisemmaksi, edelliseen vuoteen verrattuna pudotusta oli lähes 30 prosenttia. Kun lämmitykseen kuluu vähemmän energiaa, myös rahaa kuluu vähemmän. Teoreettisesti laskien keskimääräinen syksyn kaukolämpölasku keveni 80 neliömetrin kerrostaloasunnolle noin 50 euroa, 150 neliömetrin omakotitalolle hieman yli 90 euroa.

Valitettavasti todellinen rahallinen säästö ei kuitenkaan ollut noin suuri – siitä pitivät huolen vuoden 2011 alussa nousseet polttoaineiden energiaverot. Kaukolämmön hinnasta on keskimäärin lähes 30 prosenttia veroja, josta polttoaineiden energiaverojen osuus on vähän yli kolmannes. Riippuen paikkakunnasta ja kaukolämmön tuotantoon käytetyistä polttoaineista osalla kaukolämpöasiakkaita koko vuoden lämpölasku saattaa muodostua jopa hieman edellisvuotta suuremmaksi.

Jo useammassa tässä blogissa syksyllä julkaistussa kirjoituksessa on käsitelty aihetta energiatehokkuus. Energiatehokkuuden parantaminen on noussut yhdeksi EU:n päätavoitteista. Juuri alkaneella Tanskan puheenjohtajakaudella on odotettavissa tiukkaa kädenvääntöä komission, neuvoston ja parlamentin kesken siitä, kuinka yksityiskohtaisilla eurooppalaisilla säädöksillä jopa yksittäisen kuluttajan energiankäyttöä tulisi säädellä. Ja annetaanko myös säädöksiä siitä, kenen vastuulla energiansäästöjen aikaansaaminen on. Kustannustehokkuuden näkökulmasta samat toimenpiteet vaikkapa Espanjassa tai Isossa-Britanniassa eivät ole järkeviä Suomen olosuhteissa. Jäsenmaille tulee jäädä riittävästi mahdollisuuksia valita toimenpiteet kunkin maan olosuhteisiin sopiviksi, jotta energiatehokkuuden parantamisesta vääjäämättä muodostuvat kustannukset eivät nousisi kohtuuttomiksi.

Vaikka lämmin sää tuntuukin kukkarossa positiivisena, toivoisin vähitellen jo pakkasia ja lunta. Itse koen neljä erilaista vuodenaikaa positiivisena asiana: kaikissa vuodenajoissa on omat hyvät puolensa. Mutta kyllä pimeä ja sateinen syksy saisi jo vähitellen päättyä ja vaihtua valkoiseen pakkastalveen. Eilisillan lumipyry antoi jo ainakin lupauksen talven tulosta myös tänne eteläisimpään Suomeen.

Energistä vuotta 2012 toivottaen
Mirja