Energiaa!-blogi
Energiaa! -blogissa käsitellään ajankohtaisia energiaan liittyviä teemoja sekä tehdään huomioita arjen energia-asioista. Kirjoittajina toimivat Energiateollisuus ry:n johtajat ja asiantuntijat. Mitä energia-alalla tapahtuu ja keitä ET:läiset oikein ovat? Seuraa blogia, niin tiedät.
Presidentinvaalit ohi ja rauha maassa - entäpä työrauha?
Presidentinvaalit on nyt vihdoinkin saatu päätökseensä - luojan kiitos. Loppuvaiheessa ehdokkaiden naamataulujen pelmahtaminen tv-ruudulle sai ainakin minut etsimään aivan toisenlaista tosi-tv:tä muilta kanavilta. Työmarkkinoihin liittyvät asiat eivät juurikaan olleet vaalikeskusteluissa esillä, vaikka työväen presidentiksi itseään kutsuva ehdokas valituksi tulikin. Ehkäpä tärkeimpänä poikkeuksena oli laittomista lakoista käyty keskustelu, jonka tiimoilta ilmeni myös näkemyseroja ehdokkaiden välillä. Valkoisissa tennistossuissa viihtyvä ehdokas ilmoitti televisiossa, että on itse asiassa virheellistä puhua laittomista lakoista, sillä eiväthän lakot ole lain vastaisia. Eipä ole tainnut ehdokas kuulla työehtosopimuslaista. Ilmeisesti kyseisen ehdokkaan ajatuksena oli, että laittomat lakot rikkovat "vain" työehtosopimusta, millä ei sitten olekaan niin nuukaa. Rauhanvälittäjänä esiintyvä ehdokas puolestaan täsmensi omaa sallivaa kantaansa laittomiin lakkoihin siten, että hän hyväksyy kyllä irtisanomisia ja yt-neuvotteluja vastustavat lakot, mutta ei työehtosopimuksiin kohdistuvia lakkoja. Ehdokkaalle tiedoksi, että hänen hyväksymiensä protestien on lähes poikkeuksetta katsottu kohdistuvan sovellettavaan työehtosopimukseen.
Laittomat lakot ovat yksi omankädenoikeuden muoto. Työehtosopimuksen voimassa ollessa on voimassa myös työrauha, joten työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelut ovat tuolloin laittomia. Toisin kuin usein luullaan, laittomiin lakkoihin ryhdytäänkin yleensä tilanteissa, joissa työnantaja on toiminut lakien ja työehtosopimuksen asettamissa puitteissa. Kysymys on siitä, että työntekijät ovat pahoittaneet mielensä jostakin työnantajalle kuuluvasta päätöksestä tai toimenpiteestä, jota he pitävät huonona. Toisaalta edes lain tai työehtosopimuksen rikkominen ei oikeuta ryhtymään työtaistelutoimiin, vaan työnantajan toiminta voidaan ja tuleekin saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi. Juuri tällaisissa tilanteissa toimeenpantua työtaistelua voidaankin hyvällä syyllä kutsua omankädenoikeudeksi. Erityisen ikäviä ovat laittomien lakkojen tukitoimet muilla työpaikoilla, jolloin työtaistelusta joutuu kärsimään työnantaja, jolla ei ole tapahtumiin osaa eikä arpaa.
Ruotsissa ja useimmissa muissa demokraattisissa ja järjestäytymisvapautta kunnioittavissa maissa laittomat työtaistelut ovat lähes tuntematon ilmiö. Suomi painii tässä suhteessa aivan omassa sarjassaan. Mahdollisia selityksiä on nähdäkseni ainakin kaksi: joko laittomat lakot on Suomessa sanktioitu muita maita lievemmin, tai sitten täältä löytyvät Euroopan häijyimmät työnantajat. Uskaltaisin väittää, että ensiksi mainittu selitys pitää todennäköisimmin paikkansa. Jälkimmäinen selitys on ainakin energia-alalla helppo osoittaa vääräksi: meidän alan yrityksissä lakot - niin laittomat kuin laillisetkin - ovat nimittäin verrattain harvinaisia.







Kirjoita uusi kommentti