Ympyrä sulkeutuu kun puun tuhka palautetaan takaisin metsään

Syksyllä saimme yhden valtioneuvoston asetuksen, joka erottui muista edukseen. Uusi lannoitevalmisteasetus on sallivampi kuin edeltäjänsä puu- ja turvetuhkan käytöstä metsälannoitukseen. Tosin jo esi-isämme ovat tienneet, että kulotuksella saadaan metsää uudistettua ja peltoa lannoitettua. Nyt myös ministeriö noteerasi puutuhkan positiivisen lannoitevaikutuksen.

Vanha lannoitevalmisteasetus oli ylivarovainen estäen käytännössä lähes kaiken puu- ja turvetuhkan lannoitekäytön. Pelkona olivat mahdollisesti korkeat tuhkan kadmiumpitoisuudet. Peltoviljelyyn tuhkaa ei ole koskaan voimalaitoksilta tarjottukaan, sillä nopeaan kasvukauden kiertoon tuhkalannoite soveltuu huonosti puuttuvan typen takia. Metsässäkin puu- ja turvetuhka on parhaimmillaan lehtomailla, missä typestä ei ole puutetta. Oma osuutensa Kemiran aikaan lienee ollut lannoitevalmistajan kommenteilla. – He eivät luonnollisestikaan halunneet kilpailijoiksi energiateollisuutta ja sen ”epämääräisiä” tuhkaeriä metsiin levitettäväksi. Maa- ja metsätalousministeriö on nyt kahden osapuolen välissä ottanut positiivisen kannan puutuhkan metsälannoitekäytölle.

Metsäntutkimuslaitos Metla on tutkinut puutuhkan käyttöä jo 70 vuotta omilla koepalstoillaan. Suomessa aloitettiin ensimmäisiä puutuhkan lannoitekokeita vuonna 1937 Metlan toimesta Vilppulassa. Metsä sekä marjat ja eläimet voivat siellä edelleen hyvin. Paljon puhutut raskasmetallit eivät kumuloidu marjoihin, vaan niiden suhteellinen osuus pikemminkin pienenee marjoissa ja lehdissä, koska piristynyt kasvu tuo uutta biomassaa eli jakajana on suurempi luku.

Metsämaapohjan ravinteiden köyhtymisestä on syytä olla huolissaan kun risut ja kannotkin viedään hakkuuaikeilta polttoon. Tosiasiassa metsään jää runsaasti ravinnepitoisia neulasia ja oksia. Neulaset voisivat jäädä kaikkikin metsään, sillä poltossa neulasten maa-alkaleista on lähinnä haittaa. Ne tarttuvat helposti kattilan tulipinnoille ja seurauksena on tuotannon hyötysuhteen lasku. Pahimmassa tapauksessa kattilan savukaasukanavat tukkeentuvat kokonaan. Kokonaisuutena metsän ravinnetasapaino paranee tuhkalannoituksella, sillä puutuhka sisältää lähes kaikki puun kasvussa tarvittavat mineraalit.

Minkään lannoitevalmisteen käytöstä ei luonnollisestikaan saa aiheutua vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle tai turvallisuudelle tai kasvien ympäristölle, joten on tärkeää, että valmiste ei sisällä sellaisia määriä haitallisia aineita tai eliöitä, jotka voisivat ohjeiden mukaisesta käytöstä huolimatta aiheuttaa seuraamuksia. Tätä varovaisuusperiaatetta noudattaen tuhkaa ei suositella peltokasvien lannoitteeksi. Metsälannoitteeksi tuhka sen sijaan sopii hyvin. Epäpuhtauksien määrä puutuhkassa on rajattu asetuksen mukaan siten, että levitysmäärä metsään saa olla korkeintaan 4000 kg hehtaarille kerran 60 vuodessa eli puun kasvukautena. Levitysmäärä vastaa 0,4 kg neliölle kerran 60 vuodessa, mikäli tuhkassa on maksimi määrä kadmiumia kiloa kohden.

Tutkimustulokset osoittavat, että puu- ja turvetuhkan käyttöä metsälannoitteena voidaan vieläkin lisätä esimerkiksi rakeistamalla tuhka, jolloin ravinnelisäys saadaan metsässä tasaisemmaksi. Nykyisin levitetään tuhkaa vain 20.000 hehtaarille vuositasolla. Jospa saataisiin vaikkapa 200.000 ha vuodessa tuhkalannoituksen piiriin, niin se tekisi yhteensä puolet metsäalasta 50 vuodessa.