Kansallinen ilmastopolitiikka
Suomen Kioto-tavoitteena on palauttaa kasvihuonekaasupäästöt vuoden 1990 tasolle. Yli puolet Suomen päästöistä kuuluu EU:n päästökaupan piiriin. Lisäksi päästökauppaan kuulumattomia päästöjä pitää vähentää 16 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.
Kaukolämmön ja sähkön tuotannon osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin kolmannes. Muita merkittäviä kasvihuonekaasujen päästäjiä ovat teollisuuden prosessit ja energiantuotanto, liikenne ja jätehuolto. Myös kotitalouksien lämmityksestä ja maataloudesta syntyy kasvihuonekaasupäästöjä.
Suomessa on toteutettu ilmastopolitiikkaa jo pitkään. Uusin kansallinen ilmasto- ja energiastrategia on vuodelta 2008. Siinä on määritelty toimenpiteet, joilla Suomi saavuttaa Kioton pöytäkirjan päästötavoitteiden lisäksi EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteet. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat uusiutuvan energian käytön edistäminen ja energiansäästö. Päästöjen vähentämisen kannalta suuri merkitys on ollut päätöksillä rakentaa lisäydinvoimaa.
Valtioneuvoston vuonna 2009 antaman tulevaisuusselonteon mukaan Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on päästöjen vähentämistä 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä.
