Kaukolämpöverkko

Kaukolämpö siirretään tuotantolaitoksilta asiakkaille kuumana vetenä suljetussa kaksiputkisessa (meno- ja paluuputki) kaukolämpöverkossa. Taloon tulevassa menoputkessa kiertävä kaukolämpövesi luovuttaa lämpöä asiakkaille lämmönsiirtimien välityksellä ja palaa jäähtyneenä paluuputkessa takaisin tuotantolaitokseen uudelleen lämmitettäväksi. Kaukolämpövesi ei kierrä talojen lämmitysverkossa. Menoputkessa kaukolämpöveden lämpötila vaihtelee sään mukaan 65 ja 115 ºC välillä ja paluuputkessa yleensä 40 ja 60 °C välillä.

Kaukolämpövesi on käsitelty mekaanisten epäpuhtauksien ja hapen poistamiseksi ja putken sisäpuolisen korroosion estämiseksi ja usein se on myös värjätty mahdollisten vuotojen paikantamiseksi. Veden vihertäväksi muuttava väriaine ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista.

Kaukolämpöjohdot asennetaan yleensä 0,5–1 m syvyyteen maahan katujen, jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien alle tai puistomaalle, isot johdot joskus myös tunneleihin. Johdot on lämpöeristetty tehokkaasti. Johtojen siirtämästä energiasta Suomessa kuluu jakeluverkon lämpöhäviöihin 8−9 prosenttia, isoimpien kaupunkien verkoissa 5−8 % ja pienten taajamien lämpötiheydeltään harvemmissa verkoissa 10−15 %.

Lämpökeskuksen pumpuilla aikaansaatu meno- ja paluujohdon välinen paine-ero mahdollistaa kaukolämpöveden kiertämisen kaukolämpöverkossa ja asiakkaan kaukolämpölaitteissa. Kaukolämpöverkon paine ja paine-ero vaihtelevat jatkuvasti. Talvella ne ovat yleensä korkeammat kuin kesällä. Korkeimmillaan menojohdon paine voi olla noin 1,5 MPa (15 bar). Asiakkaiden kaukolämpölaitteiden toiminnan varmistamiseksi lämmönmyyjä takaa asiakkaalle normaaleissa käyttöolosuhteissa vähintään 60 kPa (0,6 bar) paine-eron.

Kaukolämpöverkon kokonaispituus Suomessa vuoden 2010 lopussa oli n. 12500 km. Virtausputken koko vaihtelee talojen liittymisjohtojen 20 mm:stä Helsingin Vuosaaren voimalaitokselta lähteviin 1000 mm:n putkiin. Kaupungeissa ja muissa suuremmissa taajamissa verkot kattavat käytännössä koko kaukolämmitykseen taloudellisesti liitettävissä olevan alueen. Vuosittain verkon pituus kasvaa 250−500 km pääasiassa olemassa olevan verkon täydennysrakentamisena ja uudisrakennusten järjestelmään liittämisenä.

Nykyisin rakennettavat kaukolämpöjohdot ovat oheisten kuvien mukaisia ns. kiinnivaahdotettuja johtoja, joissa teräksisen virtausputken ja muovisen suojaputken välissä oleva uretaanieristys kiinnittää rakenteen yhdeksi tehdasvalmisteiseksi kokonaisuudeksi. Meno- ja paluuputki voivat olla saman tai kumpikin erillisen suojaputken sisällä. Edellinen rakenne soveltuu käytettäväksi pienissä ja keskisuurissa johdoissa 200 mm virtausputkikokoon asti, jälkimmäinen sekä isoissa että pienissä johdoissa.

Taloissa oleviin kaukolämpöyrityksen omistamiin kaukolämpölaitteisiin kuuluvat kaukolämpöputket, lämmönmyyjän sulkuventtiilit, lianerotin ja lämpöenergiamittari.