Yritysten yhteiskuntavastuu

Yrityksen yhteiskuntavastuu on kestävän kehityksen toteuttamista ja panostusta tulevaisuuden toimintaedellytyksiin. Yhteiskuntavastuussa otetaan vastuuta yritystoiminnan vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Yhteiskuntavastuu on yrityksen maineeseen ja menestymiseen vaikuttava kilpailutekijä. Maine muodostuu tekojen ja viestinnän yhteisvaikutuksesta. Hyvä maine vetää puoleensa hyviä työntekijöitä, asiakkaita, rahoittajia ja sidosryhmiä. Kestävän kehityksen vaatimukset täyttävä energia on luotettavaa, taloudellista, yhteiskunnallisesti hyväksyttävää ja ympäristömyötäistä.

Vastuullisen toiminnan osa-alueet

Yritysten tulisi tunnistaa yhteiskuntavastuuseen kuuluvat osa-alueet, arvioida niiden tila ja kehittämistarpeet sekä luoda menettelyt yhteiskuntavastuun systemaattiseen hallintaan. Jotta yritys voi hallita yhteiskuntavastuuasioita systemaattisesti, on sen hyvä määritellä yrityksen arvot sekä niihin perustuvat toimintaperiaatteet ja -ohjeet. Lisäksi yritys voi toimintansa kehittämiseksi valita soveltuvat mittarit, joiden perusteella se voi halutessaan myös raportoida toimintansa tuloksia.

Yrityksen vastuullisen toiminnan kolme ulottuvuutta ovat talous, ympäristö ja ihmiset. Näiden tulee olla tasapainossa keskenään.

Taloudellinen vastuu

Yksi tärkeä elementti yrityksen taloudellisessa vastuussa on huolehtia yrityksen kilpailukyvystä. Yrityksen kilpailukyky luo pitkän ajan kannattavuutta ja sitä kautta hyötyä niin omistajille kuin laajasti muille sidosryhmille. Taloudellisen menestyksen myötä yrityksellä on avaimet hyvinvoinnin tuottamiseen ympäristöönsä. Asiakkaiden ja sidosryhmien odotukset tuotteiden suhteen ovat kasvaneet ja näin ollen innovatiivisuus on tärkeä kilpailutekijä. Perustuotteiden rinnalle tulee yhä enemmän ja monipuolisempia palveluja. Myös asiakassuhteiden kehittäminen on erittäin tärkeää. Hyvä luottamus yrityksen ja asiakkaan välillä on kestävän asiakassuhteen perusta. Jotta luottamusta syntyisi, tulee yrityksen palvella asiakastaan täsmällisesti tarjoamalla hänen tarpeitaan vastaavia tuotteita ja palveluja. Myös laskutuksen tulee olla selkeää ja täsmällistä.

Suojautuminen taloudellisilta riskeiltä kuuluu myös taloudelliseen vastuuseen. Suojautumiseen kuuluvia toimenpiteitä energia-alalla on muun muassa polttoaine- ja sähkönhankinnan sekä vastaavasti toimitusten hajauttaminen, hintariskien tiedostaminen ja riskeiltä suojautuminen.

Vastuu ympäristöstä

Ympäristövaikutuksia on mahdollista tarkastella kokonaisvaltaisesti läpi koko energiaketjun. Tätä kutsutaan elinkaaritarkasteluksi eli tuotteen ympäristövaikutuksia tarkastellaan raaka-aineiden hankinnasta lopputuotteiden sijoittamiseen asti. Kun yritys tuntee oman toiminnan ympäristövaikutusten lisäksi raaka-aineiden, sivutuotteiden ja jätteiden sekä niiden kuljetusten ympäristövaikutukset, voi yritys vaikuttaa myös alihankkijoittensa ja yhteistyökumppaneittensa ympäristöasioista huolehtimiseen. Päästöjen vähentäminen on myös eräs ympäristönsuojelun keskeisistä tavoitteista.

Lisäksi polttoaineiden käyttöä on tehostettava ja uusiutuvia energialähteitä lisättävä mahdollisuuksien mukaan. Energiantuotannon sivutuotteiden hyödyntäminen on Suomen ja myös EU:n jätepolitiikan tavoitteiden mukaista. Yrityksen tulee myös tiedostaa toimintaansa koskevan lainsäädännön vaatimukset ja noudattaa niitä.

Sosiaalinen vastuu

Yritysjohdolla on suuri vastuu henkilöstöstään, sen kehittämisestä ja työssä jaksamisesta. Henkilöstön koulutus on tärkeää, sillä osaamisen tulee seurata alan kehitystä. Tällöin myös työntekijöiden motivaatio säilyy. Tasa-arvon toteuttamiseen ikään, sukupuoleen tai kansallisuuteen katsomatta on kiinnitettävä huomiota yhä enemmän. On myös tärkeää saada yhä useammat naiset kiinnostumaan energia-alasta, huolehtia ikääntyvistä työntekijöistä sekä parantaa ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa. Työturvallisuus ja -terveys kuuluvat myös tärkeänä osana sosiaaliseen vastuuseen. Ihmisten työkykyisyys pyritään säilyttämään pidempään.

On pidettävä yllä vuorovaikutus ympäristön asukkaisiin ja yhteisöihin, sillä menestyminen paikallisella tasolla heijastuu koko yrityksen menestymiseen. Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on myös hyvän toiminnan perusedellytyksiä. Yhteistyö oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa helpottaa kilpailemista tulevaisuuden hyvistä työntekijöistä.

Sidosryhmät ja vuorovaikutus

Sidosryhmiin kuuluu laajan määritelmän mukaan kaikki ryhmät ja yksilöt, jotka voivat toiminnallaan vaikuttaa yritykseen ja/tai joihin yrityksen toiminnalla on vaikutusta. Suppeamman määrityksen mukaan sidosryhmiin kuuluvat vain ne tahot, joilla on suoranaisia taloudellisia liiketoimia yritysten kanssa. Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on yhä tärkeämpää toimialan hyväksyttävyyden kannalta. Sen lisäksi, että vuorovaikutuksella voidaan välttää pahimmat karikot, se parhaimmillaan auttaa kumpaakin osapuolta ymmärtämään toistensa näkemyksiä ja hakemaan molempia hyödyttäviä ratkaisuja.

Mittarit

Jotta tavoitteita voidaan asettaa ja seurata, tarvitaan mittareita. Taloudellisen suorituskyvyn mittarit ovat laissa säädetyt ja ne ovat näin vakiintuneita. Osa ympäristöasioita koskevista mittareista määräytyy raportointivelvollisuuden perusteella. Muut käyttöönotettavat mittarit yrityksen on syytä valita huolellisesti yrityksen toiminnan mukaan niin, että ne kuvaavat seurattavia ja kehitettäviä asioita. Yksi tärkeä valintaperuste mittareille on myös se, minkälaista tietoa asiakkaat ja muut avainsidosryhmät ovat kiinnostuneita saamaan. Taloudellisen vastuun mittareita ovat esimerkiksi pääoman tuotto, uudet tuotteet ja palvelut sekä asiakaskannan kehitys. Sosiaalisen vastuun mittareita ovat esimerkiksi työntekijöiden vaihtuvuus, sairaspoissaolot ja kesätyöpaikkojen määrä. Ympäristövastuun mittareista esimerkkinä voidaan mainita polttoaineiden hankinnan päästöt, ominaispäästöjen kehitys sekä ydinvoimalaitosten häiriöt.

Yhteiskuntavastuuraportointi

Yhä useampi yritys julkaisee yhteiskuntavastuuraportin perinteisen ympäristöraportin sijaan. Uskottava raportointi on mahdollista vain toiminnan ja tulosten seurannan pohjalta. Yhteiskuntavastuun raportointi on suunnattu sidosryhmille, minkä vuoksi yrityksellä saattaa olla tarvetta erilaiseen raportointiin. Raportoinnin välineitä ovat vuosikertomus, erillinen yhteiskuntaraportti, internet sekä näiden yhdistelmät. Hyvän mallin raportointiin tarjoaa Global Reporting Initiative (GRI) -organisaation julkaisema ohjeistus. Ohjeistuksessa on määritelty asiat, jotka yhteiskuntavastuuraportissa tulisi raportoida. Yhdenmukaisen tiedonsaannin kannalta olisi toivottavaa, että yhä useamman yrityksen raportointi kehittyisi samaan suuntaan.

Lisätietoa:

Vastuullinen johtaminen, Kujala-Kuvaja 2002. Välittävä johtaminen. Sidosryhmät eettisen liiketoiminnan virittäjinä. Helsinki: Talentum.

Lovio, Raimo (1999). Suuntaviivoja ympärsitöraportointiin. Edita, Helsinki.

Sjöblom, Henrik Mikael Niskala (1999) Ympäristöraportointi - Luotettavan ympäristöinformaation tuottaminen ja hyödyntäminen. KHT-yhdistyksen palvelu Oy, Helsinki.

Suositus energia-alan ympäristöraportoinnista (2000). Finergy, Sener, Sky & ManEco. Helsinki. 
 

Vuoden ilmastoteko

Liite	Päivämäärä	Koko
Energia-alan yhteiskuntavastuu. Opas yrityksille. (pdf)	28.09.2010	630 Kt
Yrityksen yhteiskuntavastuu (pdf)	28.09.2010	190 Kt