Ajankohtaista » Energiasanomat » Energiasanomat 1_ 2010

Tulosta

Energiasanomat 1_ 2010

ENERGIATEOLLISUUS
Missä menet energia-alan maine – alueelliset mainetilaisuudet
Energiatapaaminen ja alueellinen mainetilaisuus Rovaniemellä 25.2.2010

SÄHKÖMARKKINAT
Uusi hinta-alue Norjaan

VERKOSTO
Keskijännitejohtojen mitoitusperusteet muuttuvat!

KAUKOLÄMPÖ
Uusi suositus ”Kaukolämpöverkon rakentamisen urakka-asiakirjat”
Kaukolämpöjohtoja ja liitoksia koskevat uusitut suositukset

SÄHKÖNKULUTUS
Talven ennätys sähkön kulutuksessa

ILMASTO
Kööpenhaminan ilmastokokous päätyi poliittiseen lausumaan

ENERGIAVUOSI 2009
ET:n tiedotustilaisuus 20.1.2010

RUOTSIN SÄHKÖVUOSI 2009
Talouskriisi alensi Ruotsin sähkönkulutusta

ENERGIATEHOKKUUS
Laki energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluista voimaan

TALOUS
Viivästyskorko pysyy ennallaan vuoden vaihtuessa

JULKISET HANKINNAT
Julkisten hankintojen kynnysarvot 1.1.2010 -31.12.2011

KULUTTAJARIITALAUTAKUNTA
Kuluttajariitalautakunta antoi suosituspäätöksen lyhyistä keskeytyksistä

KOULUTUS JA TAPAHTUMAT
1 kV jännitetyöt - AMKA, jakokaapit
Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari
SFS 6002 SÄTKY- koulutus
Huoltotyöt asiakkaan laitteissa
Sähkönjakeluverkon kunnossapito & Sähkö-Tele-Valo- 2010 messut
Keskijännitejohtojen uudet mitoitusperusteet
Ilmajohtoverkon saneeraus ja purkutyöt & Jokerit – HIFK, SM liiga
Kaukolämmön peruskurssi

ENERGIATEOLLISUUS

Missä menet energia-alan maine – alueelliset mainetilaisuudet

Energiateollisuuden mainehanke tarjoaa helmikuussa eväitä ja uusia näkökulmia maineenhallintaan alueellisissa mainetilaisuuksissa. Tilaisuudet on tarkoitettu energiayhtiöiden ja liiketoimintojen johtoryhmille, viestinnän tiimeille sekä muille alan maineenhallinnasta kiinnostuneille.

Tavoitteena on puhuttaa ja innostaa osallistujia yhteiseen maineenhallintaan. Maksuttomia tilaisuuksia järjestetään ainakin seuraavilla paikkakunnilla:
- Keski-Suomen alueen energiayhtiöille Jyväskylässä 3.2. klo 13–16
- Etelä-Suomen alueen energiayhtiöille Helsingissä 9.2. klo 13–16
- Länsi-Suomen alueen energiayhtiöille Turussa 11.2. klo 13–16
- Oulun ja Lapin alueen energiayhtiöille Rovaniemellä 25.2. klo 13–16

Tarkemmat ohjelmat ja ilmoittautumiset osoitteesta www.adato.fi/koulutuskalenteri tai ritva.seppa@energia.fi.

Milka Kortet

Energiatapaaminen ja alueellinen mainetilaisuus Rovaniemellä 25.2.2010

Vuoden ja vuosikymmenen ensimmäinen maakunnallinen Energiatapaaminen järjestetään Rovaniemellä 25. helmikuuta klo 8.30–13.00. Tilaisuus on tarkoitettu Lapin jäsenyritysten edustajille. Paikka on Rovaniemen Energian ja Rovakairan yhteistoimisto, Revontulikeskus, Koskikatu 27, 4. krs.

Energiatapaamisen jälkeen perehdytään maineenhallintaan alueellisessa mainetilaisuudessa klo 13.00–16.00. Energiateollisuuden mainehankkeen järjestämässä iltapäivässä tarjotaan eväitä parempaan maineeseen, innostutaan ja katsotaan energia-alaa uusista näkökulmista. Tilaisuus on avoin energiayhtiöiden ja liiketoimintojen johtoryhmille, viestinnän tiimeille sekä muille alan maineenhallinnasta kiinnostuneille.

Tilaisuudet ovat maksuttomia. Ilmoittautumiset 19.2.2009 mennessä Leena Nummilalle, puh. (09) 5305 2108, faksi (09) 5305 2900 tai sähköpostilla: leena.nummila@energia.fi. Mainitsethan ilmoittautumisen yhteydessä, osallistutko molempiin tilaisuuksiin vai vain toiseen. Myös yritysten luottamusmiesjohdon edustajat ovat tervetulleita. Tervetuloa!

OHJELMA

Energiatapaaminen

08.30 Aamiainen

09.00 Tervetuloa Energiatapaamiseen
Toimitusjohtaja Pentti Kellokumpu, Inergia Oy

Alueen ajankohtaiskatsaukset
Toimitusjohtaja Veikko Leivonniemi, Rovaniemen Energia Oy
Toimitusjohtaja Tapio Jalonen, Rovakaira Oy
Toimitusjohtaja Aimo Takala, Kemijoki Oy

Keskustelua

10.15 Tauko

10.30 Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010
Ylijohtaja Timo E. Korva, Lapin aluehallintovirasto

Keskustelua

11.00 Katsaukset alan ajankohtaisiin kysymyksiin
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, Energiateollisuus ry
Johtaja Pekka Salomaa, Energiateollisuus ry

Keskustelua

12.00 Lounas
(Scandic Rovaniemi, Koskikatu 23)

Mainetalkoot

13.00 Energia-ala vuonna 2050
Viestintäpäällikkö Anu Pesonen Kemijoki Oy ja
myyntipäällikkö Päivi Alaoja Energiapolar Oy

13.15 Mikä on maineemme ja miten asiakkaamme näkevät meidät 2015?
Toimitusjohtaja Olli-Pekka Vaajoensuu, Energiapolar Oy

13.45 Energia-ala median pyörityksessä – alan maine median silmin
Uutispäällikkö Pekka Mauno, Lapin Kansa

14.15 Kahvi

14.45 Voiko mainetta hallita?
Toimitusjohtaja ja viestintäkonsultti Jukka Hakala, Bra Helsinki Oy

15.30 Mainetalkoot – mahdollisuus alan maineen uuteen suuntaan!
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, Energiateollisuus ry

16.00 Tilaisuus päättyy

Janne Haonperä

SÄHKÖMARKKINAT

Uusi hinta-alue Norjaan

Entinen hinta-alue NO1 on jaettu kahteen osaan 11.1. alkaen. Syynä jakoon ovat Stattnetin tiedotteen mukaan Röd–Hasle-johdon siirtorajoitukset. Tämä on aiheuttanut myös siirtorajoituksia Norjan ja Ruotsin välillä. Helpottaakseen käytettävissä olevan siirtokapasiteetin ennustamista ja parantaakseen nykyisen siirtoverkon käytettävyyttä Stattnet on ottanut käyttöön uuden hinta-alueen. Lisätietoa on saatavissa Stattnetin internet-sivuilla http://www.statnett.no/en/.

Petteri Haveri

VERKOSTO

Keskijännitejohtojen mitoitusperusteet muuttuvat!

Vahvavirtailmajohtomääräykset (VIM) jäävät Tukesin mukaan pois käytöstä vuoden 2010 päättyessä. Tällöin on viimeistään siirryttävä uusien ilmajohtostandardien (Cenelec) mitoitusperusteiden käyttöön keskijännitejohtojen mitoittamisessa.

Cenelec-standardit todettiin kuitenkin pari vuotta sitten eräiltä osin vähemmän onnistuneiksi, kun ne mm. olisivat kasvattaneet jakeluverkon pylväiden lujuusvaatimuksia huomattavasti. Tästä syystä standardien sitä osaa, joka käsittää Suomen kansalliset velvoittavat määrittelyt (ns. Suomen NNA), on tarkistettu. Tarkistettu NNA on vahvistamiskierroksella ja tulee varsin varmasti vahvistetuksi esitetyssä muodossaan.

Standardien perusrakenne on hankalakäyttöinen, koska asiat on esitetty neljässä erillisessä julkaisussa. Lisäksi näissä julkaisuissa jakeluverkkoja koskevat asiat hukkuvat monesti siirtojohtoja koskevien yksityiskohtien sekaan. Tätä asiaa korjaamaan on saatu valmiiksi käsikirja SFS 601. Siihen on ilmajohtostandardeista pyritty poimimaan vain sellaiset osat, joilla on käyttöä jakeluverkoissa. Käsikirja on laadittu vahvistamiskierroksella olevaa NNA:ta vastaavaksi. Siihen on yhdistetty myös suurjänniteasennusstandardi SFS 6001, joka käsittelee mm. muuntamoita.

Keskijännitejohtojen kuormien ja pylväiden laskentaan on valmisteltu erittäin hyvin soveltuva ELINE - mitoitusohjelmistoa ja sen käyttöä. Adato Energia Oy:stä tilattavissa oleva ohjelmisto on jatkokehittely aiemmalle jakeluverkon johtojen mitoitukseen ja erityisesti koulutuskäyttöön soveltuvalle Excel -pohjaiselle mitoitusohjelmistolle. Myös tämä ohjelmisto on edelleen käytettävissä ja saatavilla Adato Energia Oy:stä.

Ohjelman ominaisuuksia:
- Windows-tyylinen käyttöliittymä
- Käyttäjäystävällinen datagenerointi (mm. kuormien tyypitys)
- Reaaliaikainen datatarkistus (kuvitettu mallinnus)
- Cenelec EN 50341/50423 + NNA/FI yhteensopivuus
- Johdinlaskut ja pylvään kuormat (+ johtimien kiristystaulukot)
- Pylvään epälineaarinen 2-kertaluvun FEM-analyysi
- Johtimien harustavan vaikutuksen huomioon otto
- Kuormien ja kiinnitysten epäkeskisyyksien huomioon otto
- Lahotarkastelut (reduktio- ja materiaalikertoimet)
- Johdin- ja vakiopuupylväskirjastot
- Vapaastiseisovat ja harustetut puu- tai teräsputkipylväät
- Puiset vinotuet ja teräksiset tyvituet mukana
- Lisäkuormia aiheuttavat laitteet (orret, eristimet, muuntajat, antennit ym.)
- Käyttäjäohjattu tulostuksen generointi
- Ym.

Lisätietoa ohjelmasta Eline-Demo.

Ohjelma on tilattavissa Adato Energia Oy:stä ja lisätietoja allekirjoittaneelta p. 050 548 1115, jukka.muttilainen@energia.fi

Adato Energia Oy järjestää 5.2.2010 Ilmailumuseolla Vantaalla keskijännitejohtojen uusista mitoitusperusteista seminaarin, jossa saat uusien mitoitusperusteiden ohella tarkempaa tietoa Eline-ohjelmasta ja sen käytöstä, ohjelma.

Jukka Muttilainen, Adato

KAUKOLÄMPÖ

Uusi suositus ”Kaukolämpöverkon rakentamisen urakka-asiakirjat”

Uusi laaja suositus L5/2010 ”Kaukolämpöverkon rakentamisen urakka-asiakirjat” on juuri julkaistu. Suositus, kuten kaukolämpöjulkaisumme nykyisin pääsääntöisesti muutenkin, julkaistaan vain sähköisenä.

Kaukolämpötoimialan jäsenille julkaisu löytyy pdf-muodossa ET:n ekstranetistä www.energia.fi/ekstranet/kaukolampo/julkaisutjatuotteet. Adato Oy:n ylläpitämässä sähköisessä palvelussa, Kaukolämpöekstra-portaalissa julkaisun asiakirjat ovat myös muokattavissa xls- ja doc-muodoissa. Siellä ohjetta ja asiakirjamalleja myös päivitetään saatavien kommenttien, parannusehdotusten ja viiteasiakirjojen muutosten pohjalta ekstranettiä tiheämmin. Julkaisua kuten myös Kaukolämpöekstra-portaalia myy Adato Energia Oy, www.energia.fi/adato.

Urakka-asiakirjat on jäsennelty ja koottu kansiomuotoon, erikseen rakennus-, putki- ja eristysurakkakansioon, jotka edelleen sopimus- ja tarjouspyyntöasiakirjoihin ja ne edelleen kaupallisiin ja teknisiin asiakirjoihin. Sopimusasiakirjat –kansiot ovat tyhjiä, tätä kansiorakennetta yritys voi käyttää kunkin urakan sopimusasiakirjojen kokoamiseen ja hallintaan. Kansiot on laadittu yksikköhintaurakkana toteuttavaa vuosihankintaa silmälläpitäen. Yritys- ja tapauskohtaisesti urakoita voidaan yhdistää ja asiakirjoja soveltuvin osin käyttää myös yksittäisiin projekteihin, kvr-rakentamiseen ja kokonaishintaurakoihin.

HUOM! Asiakirjat on pakattu yhdeksi zip-kansioksi. Kun puratte pakatun kansion, se avautuu em. tavalla jäsenneltynä kansiorakenteena. Jos tallennatte kansion alakansioksi omalle koneellenne, saattavat kansiorakenteen moniportaisuuden johdosta jotkut tiedostonimipolut tulla liian pitkiksi, jolloin ko. tiedosto ei aukea. Lyhentäkää tällöin tarvittaessa kansioiden/tiedostojen nimiä.

ET:n lämmönjakelutoimikunta on laatinut suosituksen perustuen laajan pohjamateriaalin ja usean yrityksen käytäntöjen läpikäyntiin. Suosittelemme jäsenyrityksiämme mahdollisimman laajasti ja kattavasti käyttämään asiakirjoja tarjouspyynnöissään ja urakoinnissaan, mielellään jo nyt käynnistymässä olevalla rakentamiskaudella. Pyrkimyksenä on karsia nykyistä tarjouspyyntömateriaalien kirjavuutta ja saada urakkatarjouspyynnöt, yksiköt ja yksikköhintaluettelot sekä urakointimenettelyt Suomessa mahdollisimman yhteneväisiksi. Näin on kaukolämpöverkon rakentamisen laatua ja kustannustehokkuutta edelleen mahdollisuus parantaa. Tietysti tapauskohtaisesti voi asiakirjoja olla joiltain osin tarpeen soveltaa rakennuttajan erityisolosuhteet huomioiden. Asiakirjoissa keltaisella taustoitetut kohdat on tarkoitettu korvattavaksi/täydennettäväksi yrityskohtaisilla tiedoilla.

Erityistä huomiota on kiinnitetty urakka-asiakirjoja laadittaessa yksikköjen ja yksikkö¬hintojen sekä hankintavastuiden täsmälliseen määrittelyyn ja erittelyyn.

Suositus L5/2010 korvaa ET:n vastaavat suositukset L5A, L5B/1996.

Suositus astuu voimaan 1.1.2010.

Lisätietoja allekirjoittaneelta, veli-pekka.sirola@energia.fi, p. 09-53052303, jolle myös voi toimittaa kommentteja ja parannusehdotuksia.

Veli-Pekka Sirola

Kaukolämpöjohtoja ja liitoksia koskevat uusitut suositukset

Uusituissa suosituksissa L1/2010 ja L2/2010 on esitetty kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen sekä niiden liitosten tekniset vaatimukset. Suositukset, kuten kaukolämpöjulkaisumme nykyisin pääsääntöisesti muutenkin, julkaistaan vain sähköisinä.

Kaukolämpötoimialan jäsenille julkaisut löytyvät pdf-muodossa ET:n ekstranetistä www.energia.fi/ekstranet/kaukolampo/julkaisutjatuotteet. Julkaisuja myy Adato Energia Oy, www.energia.fi/adato.

Suositukset sisältävät koko järjestelmälle sekä sen osille ja komponenteille asetetut vaatimukset ja testausmenetelmät sekä näihin liittyen tuotteiden laadunvarmistusta, merkintää sekä asennusta ja asennusvalvontaa koskevia ohjeita.

Kiinnivaahdotettuja kaukolämpöjohtoja, sekä yksi- että kaksiputkirakennetta, ja liitoksia koskevat tekniset vähimmäisvaatimukset on Euroopassa yhtenäistetty EN-standardeilla, joita nämä suositukset täydentävät. Suosituksissa on pääosin viitattu standardeihin, mutta käyttäjien kannalta merkitykselliset vaatimukset on kuitenkin esitetty myös suoraan suositustekstissä.

Suositukset on tarkoitettu asiakirjoiksi, joihin hankintapyynnöissä sellaisenaan voidaan viitata.

Suositukset korvaavat ET:n vastaavat suositukset L1/2003 ja L2/2003.

Merkittävimmät muutokset suosituksissa ovat eristyspaksuuden nosto yksiputkirakenteella (2Mpuk) DN 250 ja suuremmilla dimensioilla ja kaksiputkirakenteella (Mpuk) kaikilla dimensioilla, kaksiputkirakenteen putkivälin pienentäminen dimensioilla DN 100 ja 125 sekä uusitut yhdistelmäventtiilielementtirakenteet.

Kaksiputkirakenteella lämpöhäviöt ovat selkeästi vastaavaa yksiputkirakennetta pienemmät. Kokemus on myös osoittanut, että etenkin pienimmissä dimensioissa myös investointikustannukset ovat kaksiputkirakenteella pienemmät. Rakentamisen ja käytön luotettavuudessa ei ole havaittu eroja. ET suosittelee, että dimensioalueella DN 15 – 80 käytettäisiin kaksiputkirakennetta, DN 100 – 250 tapauskohtaisesti yksi- tai kaksiputkirakennetta ja ≥ DN 300 yksiputkirakennetta.

Siirtymäaikasäännös: Uudet suositukset edellyttävät suhteellisen mittavia muutoksia tuotantoprosesseihin ja siten riittävän siirtymäajan. Elementit ja osat sekä liitostuotteet tulee viimeistään 31.12.2010 alkaen valmistaa tämän suosituksen mukaisesti, mutta tätä ennen valmistettuja, varastossa olevia vanhan suosituksen mukaisia tuotteita voidaan myös 31.12.2011 asti toimittaa. Näin myös em. eristyspaksuus- ja putkivälimuutosten osalta toimitaan tämän siirtymäaikasäännöksen mukaisesti.

Laadunvarmistus: Elementtien ja valmisosien vaatimustenmukaisuus osoitetaan Euroheat & Powerin (EHP) ylläpitämän eurooppalaisen kaukolämpöjohtojen laadunvarmistusjärjestelmän mukaisella EHP-sertifikaatilla. Kaksiputkirakenteella myös kansallinen LT-merkki käy vielä vuoden 2010 ajan. Vastaavasti elementtien ja valmisosien jatkoksissa suositellaan käytettävän sertifioituja (kansallisen järjestelmän mukaisen hyväksymistodistuksen omaavia) liitosratkaisuja.

Lisätietoja allekirjoittaneelta, veli-pekka.sirola@energia.fi, p. 09-53052303.

Veli-Pekka Sirola

SÄHKÖNKULUTUS

Talven ennätys sähkön kulutuksessa

Pakkasten seurauksena sähkön kulutus kohosi tämän talven huippulukemiin 8.1. klo 16-17 ja 17-18. Kulutus kohosi yli 14 000 MW:n talouden taantumasta huolimatta - kantaverkkoyhtiö Fingridin ennakkotietojen mukaan kulutus oli noin 14 100 MWh/h. Hieman yllättäen tehontarve ylitti 14 000 MW myös lauantai-iltana 9.1. klo 18-19. Lähes 14 000 MW:n kulutuslukuja nähtiin myös joulukuun puolivälissä 17.1. Kyseessä on korkein tehontarve kolmeen vuoteen. Suomen ennätyslukemat – 14 921 MW - saavutettiin 8. helmikuuta 2007 klo 7-8.

Myös sähkön tukkumarkkinahinta nousi korkeasta kulutuksesta johtuen: Suomen aluehinta kohosi 1000 €/MWh 8.1. kello 8-11 ja 1400 €/MWh 16.12. kello 16-18. Tehoreservijärjestelmiin kuuluvaa sähköntuotantoa on käynnistettiin 16.12. ja 8.1., kun kaupallinen sähkön tarjonta ei riittänyt kattamaan kysyntää pohjoismaisessa sähköpörssissä.

Niina Honkasalo

ILMASTO

Kööpenhaminan ilmastokokous päätyi poliittiseen lausumaan

Kööpenhaminassa 7.-18.12.2009 pidetty YK:n ilmastokokous kirjasi poliittisen lausuman (Copenhagen Accord), jonka tavoitteena on, että ilmakehän lämpötila ei saa nousta yli kahta astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Kaikki maailman maat eivät hyväksyneet lausumaa, joka pohjautui Yhdysvaltojen, Kiinan, Intian, Brasilian ja Etelä-Afrikan neuvottelutulokseen. Lausuma ei ole poliittisesti sitova eikä se sisällä numeerisia tavoitteita.

Ilmakehän lämpötilan nousun rajoittaminen kahteen asteeseen edellyttää lausuman mukaan maailman päästöjen merkittävää vähentämistä. Lausuman mukaan teollisuusmaat sitoutuvat määrällisiin päästövähennystavoitteisiin vuoteen 2020. Maat ilmoittavat päästötavoitteensa tammikuun loppuun mennessä, ja ne merkitään lausuman liitteeseen. EU pitäytynee 20 prosentin tavoitteessaan.

Teollisuusmaat lupautuivat rahoittamaan kehitysmaiden ilmastonmuutoksen torjuntaa ja sopeutumista vuoteen 2020 mennessä yhteensä 100 miljardilla dollarilla. Vuosien 2010-2012 aikana teollisuusmaat rahoittavat kehitysmaita yhteensä  30 miljardilla dollarilla. EU:n osuus on yhteensä 10,6 miljardia, Japanin 11 miljardia ja Yhdysvaltojen 3,6 miljardia dollaria. Rahoitusta suunnataan myös metsäkadon estämiseen. Lisäksi Kööpenhaminassa päätettiin perustaa uusi rahoitusmekanismi ns. Copenhagen Green Climate Fund.

Vastineeksi saamalleen rahoitukselle kehitysmaat toteuttavat päästövähennystoimenpiteitä ja raportoivat päästöistään kahden vuoden välein. Poliittisessa lausumassa kehitysmaiden prioriteeteiksi todetaan sosiaalinen ja taloudellinen kehitys sekä köyhyyden poistaminen.
Ilmastoneuvottelut jatkuvat kesäkuussa 2010 Bonnissa ja joulukuussa 2010 Meksikossa.

Kööpenhaminassa olisi ollut tärkeä saavuttaa vähintäänkin yhteisymmärrys siitä, missä aikataulussa kattavat ja sitovat päästövähennykset sovitaan. Vaikka Kööpenhaminan ilmastokokouksen tulos jäi selvästi odotettua laihemmaksi, on tärkeä katsoa eteenpäin. Kaikkia keskeisiä maita koskevat päästötavoitteet ovat ainoa keino vähentää maailman päästöjä ja turvata yrityksille tasapuoliset kilpailuolosuhteet.

Riitta Larnimaa

ENERGIAVUOSI 2009

ET:n tiedotustilaisuus 20.1.2010

Energiateollisuus järjestää perinteisen ENERGIAVUOSI-tiedotustilaisuuden Helsingissä keskiviikkona 20. tammikuuta klo 10. Kerromme tilaisuudessa vuoden 2009 sähkön ja kaukolämmön tuotantoa, kulutusta ja hintakehitystä koskevat keskeiset luvut sekä kommentit niistä ja alkuvuoden tilanteesta. Joka vuosi moni energiayhtiö on kertonut samaan aikaan omat vuositietonsa lehdistölle. Samanaikaiseen tietojen julkistamiseen osallistuvat voivat saada etukäteen energiavuosiaineistoa, lähettäkää pyynnöt 19.1. mennessä sähköpostilla pekka.tiusanen@energia.fi.

Valtakunnallinen tiedotustilaisuus on aina ollut merkittävä mediatapahtuma. Joulu- ja tammikuun pakkaset varmasti lisäävät infomme kiinnostavuutta.

Pekka Tiusanen

RUOTSIN SÄHKÖVUOSI 2009

Talouskriisi alensi Ruotsin sähkönkulutusta

Sähkönkulutus pieneni Ruotsissa viime vuonna 4,3 prosenttia edellisvuodesta. Svensk Energin julkistamien ennakkotietojen mukaan Ruotsi käytti sähköä vuonna 2009 yhteensä 138,2 miljardia kilowattituntia (TWh, terawattituntia, 2008: 144,4 TWh). Sähkönkäytön pieneneminen johtui pääosin taantumasta, joka aiheutti vaikeuksia energiavaltaiselle teollisuudelle.

Ruotsi on sähkönhankinnassa hyvin omavarainen. Viime vuoden sähköstä Ruotsin oma sähköntuotanto kattoi 96,6 prosenttia, sähköntuonti naapurimaista kattoi vain 3,4 prosenttia sähkönkulutuksesta. Vuonna 2008 Ruotsi oli ollut sähkön nettoviejä.

Ruotsin sähkö tuotettiin viime vuonna 97-prosenttisesti vesi- ja ydinvoimalla, biopolttoaineilla ja tuulivoimalla. Vuosi 2009 oli tavanomainen vesivuosi, ja Ruotsin vesivoimalaitokset tuottivat 65,5 TWh, mikä on likimain sama kuin vuosien 1950–2000 keskiarvo. Vesivoiman tuotanto supistui kuitenkin edelliseen vuoteen verrattuna lähes viisi prosenttia. Ydinvoiman tuotanto supistui lähes 19 prosenttia. Ydinvoimalaitoksilla on meneillään uudistustyö, joka tulee nostamaan Ruotsin ydinvoimalaitosten tehoa vuosina 2007-2012 yhteensä 1400 megawattia. Muu lämpövoima kasvoi viime vuonna kymmenen prosenttia ja tuulivoima 25 prosenttia. Tuulivoiman kasvun odotetaan jatkuvan lähivuosina.

Ruotsin sähkövuosi 2009

Sähkön hankinta Vuosi 2009, ennakkotiedot 2008 Muutos 2008/2009
 TWh TWh Prosenttia
   
Vesivoima 65,5 68,7 -4,7
Tuulivoima 2,5 2,0 25,0
Ydinvoima 49,7 61,3 -18,9
Muu lämpövoima 15,8 14,4 9,5
Sähköntuotanto 133,5 146,4 -8,8
   
Sähkön nettotuonti (+) / nettovienti (-) 4,7 -2,0 
   
Sähkön käyttö Ruotsissa 138,2 144,4 -4,3
Lämpötilakorjattu sähkönkäyttö 136,6 147,1 -5,1

Lisätiedot: http://www.svenskenergi.se/sv/Aktuellt/Pressmeddelanden2/28338/

Pekka Tiusanen

ENERGIATEHOKKUUS

Laki energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluista voimaan

Energiapalveludirektiivi (2006/32/EY) on Suomessa pääosin toimeenpantu energiatehokkuussopimuksin. Direktiivin toimeenpanoa ja sopimusjärjestelmää täydentämään on säädetty laki energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluista. Laissa säädetään loppukäyttäjille annettavasta energiankäyttöä koskevasta raportista, todettuun kulutukseen perustuvasta laskutuksesta, kaukolämmön mittaamisesta sekä energian myyntiä koskevasta selvityksestä. Laki tuli voimaan 1.1.2010.

Lakia sovelletaan kaikkiin yrityksiin, jotka myyvät tai jakelevat sähköä taikka myyvät kaukolämpöä, kaukojäähdytystä tai polttoainetta. Lain velvoitteet on pääsääntöisesti asetettu energian vähittäismyyjille. Sähkön mittaamisen ja laskutuksen osalta on lisäksi voimassa, mitä sähkömarkkinalaissa (386/1995) ja sen nojalla säädetään.

Kaukolämmön osalta on tarjottava loppukäyttäjille mittaria, joka mittaa energian todetun kulutuksen sekä antaa tietoa kulutuksen ajoittumisesta aina silloin kun on kyse uudesta liittymästä sekä muulloin kun mittarin tarjoaminen on teknisesti mahdollista ja kokonaiskustannuksiltaan kohtuullista. Lisäksi on esitettävä laskussa tai sen liitteessä erittely siitä, miten energian hinta muodostuu.

Energian vähittäismyyjän on laskutettava sähkö, kaukolämpö ja kaukojäähdytys todettuun energiankulutukseen perustuen vähintään kolme kertaa vuodessa viimeistään vuoden 2014 alusta. Siihen saakka todelliseen kulutukseen perustuva laskutus on suoritettava vähintään kerran vuodessa.

Energian vähittäismyyjän on toimitettava vähintään kerran vuodessa loppukäyttäjälle raportti tämän energian käytöstä. Raportin antotavasta ei säädetä laissa. Raportti tulee toimittaa loppuasiakkaalle viimeistään vuoden 2011 kuluessa. Raportissa tulee olla tiedot loppukäyttäjän energiankulutuksesta raportin ajanjaksolta ja sitä edeltäneeltä kolmelta vuodelta, kuitenkin enintään siltä ajalta, jonka asiakassuhde on kestänyt. Lisäksi raportissa tulee olla tietoa energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä. Vertailutietoja on sisällytettävä raporttiin viimeistään vuonna 2012. Verkonhaltijan on annettava raporttia varten tarvittavat tiedot sähköenergian kulutuksesta sähkönmyyjälle maksutta.

Energian vähittäismyyjän on toimitettava Energiamarkkinavirastolle pyynnöstä energian myyntiä koskevia tietoja. Tietoja voidaan pyytää enintään kerran vuodessa ja enintään kolmen vuoden ajalta. Tietoja ei saa pyytää ajalta ennen vuotta 2010. Tiedot on toimitettava pyydetyssä muodossa ja maksutta. Energiamarkkinaviraston on ennen tietojen pyyntöä varmistettava, ettei tietojen toimittamisesta aiheudu kohtuuttomia kustannuksia.

Yksityiskohtaisemmat perustelut ja mahdolliset poikkeamat löytyvät laista. Laki energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluista (N:o 1211/2009) on annettu 22.12.2009 ja julkaistu säädöskokoelmassa 30.12.2009.

Laki täydentää elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmää. Energiatehokkuussopimuksen energiapalvelujen toimenpideohjelmassa edellytetyt toimenpiteet energiayhtiöille ovat pääsääntöisesti yhteneväiset tai vaativammat kuin tästä laista energiayhtiöille aiheutuvat velvoitteet. Sopimukseen liittyneitä yrityksiä tuetaan toimenpideohjelman toimeenpanossa mm. kehittämällä yhteisiä työkaluja ja koulutusta. Lailla varmennetaan energiankuluttajien oikeus ja mahdollisuus energiatehokkuuspalveluihin myös silloin, kun kuluttajalle energiaa toimittava yritys ei ole liittynyt energiatehokkuussopimukseen.

Sähkön vähittäismyyjien ja kaukolämmön osalta on käynnissä kehityshankkeet, joissa kevään 2010 kuluessa määritellään asiakkaille suunnatun kulutuspalautteen sisältö, mallit ja kulutuspalautteessa tarvittavan vertailutiedon tuottaminen.

Sirpa Leino

TALOUS

Viivästyskorko pysyy ennallaan vuoden vaihtuessa

Viivästyskorko ajalle 1.1.-30.6.2010 on 8 %. Myös edellisen kauden (1.7.-31.12.2009) viivästyskorko oli 8 %. Korkolain mukainen viitekorko ajalle 1.1.−30.6.2010 on 1%. Viivästyskorko samalle ajanjaksolle on siten 8 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 %:n lisäkorolla).

Korkolain muutoksen (340/2002) mukaan viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Tätä viitekorkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan.

Elina Mäenpää

JULKISET HANKINNAT

Julkisten hankintojen kynnysarvot 1.1.2010 -31.12.2011

Erityisalojen julkisissa hankinnoissa käytettävät kynnysarvot laskivat 1.1.2010 lukien. Lasku johtuu euron vahvasta vaihtokurssista.

Kynnysarvot ovat 1.1.2010 lukien seuraavat kaksi vuotta:
Tavara- ja palveluhankinta 387.000 euroa (ent. 412.000 euroa)
Rakennusurakka  4.845.000 euroa (ent. 5.150.000 euroa)
Suunnittelukilpailut  387.000 euroa (ent. 412.000 euroa)

Julkisten hankintojen oikeussuojauudistuksen piti tulla voimaan viime vuoden lopulla. Hanke on kuitenkin viivästynyt ja tämän hetkisen tiedon mukaan se tulee voimaan aikaisintaan kuluvan vuoden maaliskuussa.

Elina Mäenpää

KULUTTAJARIITALAUTAKUNTA

Kuluttajariitalautakunta antoi suosituspäätöksen lyhyistä keskeytyksistä

Kuluttajariitalautakunta (KRIL) antoi viime vuoden lopussa päätöksen toistuvista lyhytaikaisista sähköntoimituksen keskeytyksistä. Tapauksessa asiakkaalla oli noin yhdeksän kuukauden aikana 35 lyhyttä keskeytystä ja 7 pidempää pisimmillään noin 7 minuuttia kestänyttä keskeytystä. Asiakkaan käyttöpaikka sijaitsi pienehkössä taajamassa, jossa sähköjohtoa ei kuitenkaan ole kaapeloitu.

KRIL totesi päätöksessään, että keskeytyksen aiheuttamaa suoritushäiriötä on arvioitava kokonaisuutena. Lautakunta lausui, että virhearvioinnissa tulee ottaa huomioon keskeytyksen syy ja muut olosuhteet. Lain esitöissä huomioon otettaviksi olosuhdetekijöiksi todetaan keskeytyksen vaikutukset sähkönkäyttäjälle, verkon rakenne, lämmityksen riippuvuus sähköstä, vuodenaika ja sähkönkäyttöpaikan käyttötarkoitus. KRILn mukaan on perusteltua, että sähkökäyttäjien tulee sietää kohtuullisia keskeytyksiä. Vaikka sääolosuhteet ja luonnonilmiöt ovat verkonhaltijan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, niiden aiheuttamat vahingot ovat verkkotoiminnalle tyypillisiä tapahtumia. Vaikka jälleenkytkentöjen aiheuttamia lyhyitä keskeytyksiä ei sähkömarkkinalain esitöiden perusteella pääsääntöisesti pidetä virheenä, katsoi lautakunta, että keskeytyksen toistuessa usein kyse voi olla virheestä.

Päätöksessään KRIL katsoi ottaen huomioon keskeytysten lukuisuus, että niistä oli aiheutunut sähkönkäyttäjälle kohtuutonta haittaa ja kyse oli sähköntoimituksen virheestä. Se arvioi kahden viikon verkkopalvelumaksuja vastaavan osuuden olevan virheen merkitystä vastaava ja suositteli sähköyhtiötä maksamaan hinnanalennuksena asiakkaalle kahta viikkoa vastaavan osuuden vuotuisesta verkkopalvelumaksusta.

KRILn päätökset ovat suosituspäätöksiä eivätkä siten suoraan ulosottokelpoisia. Päätöksen vaikutuksia pohdittaessa, on muistettava, että lyhyetkin keskeytykset ovat aina tapauskohtaisia ja toisissa olosuhteissa vastaava määrä keskeytyksiä vastaavassa ajassa saattaisi olla hyväksyttävää ja toisaalta lukumääräisesti vähemmän keskeytyksiä saatetaan jossain tilanteessa tulkita sähköntoimituksen virheeksi.

Elina Mäenpää

KOULUTUS JA TAPAHTUMAT

1 kV jännitetyöt - AMKA, jakokaapit
19.1.2010 Etelä-Savon ammattioppilaitos, Mikkeli
Ohjelma

Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 mukaan jännitetyötä pienjännite- ja suurjännitelaitteistoissa saa tehdä ainoastaan ammattihenkilö, joka on saanut kyseiseen jännitetyöhön vaadittavan koulutuksen, johon tulee sisältyä myös käytännön harjoittelu. Koulutus pitää uusia riittävän usein.

Jännitetyötä pitää yleensä tehdä työryhmässä, johon kuuluu vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta sähköalan ammattihenkilöä, joista yksi on nimetty sähköturvallisuustoimien valvojaksi.
Jännitetyössä on käytettävä hyväksyttyjä ja asianomaiseen jännitetyöhön sopivia työ- ja suojavälineitä.

Esim. AMKA -johdon jännitteettömyyden toteamiseksi ei ole luotettavaa hyväksyttävää menetelmää, joten on turvallisempaa tehdä AMKA-työt jännitetyönä. Jokainen sähkölaitosasentaja joutuu työssään tehtäviin, joissa jännitetöitä koskevien määräysten tunteminen on välttämätöntä.

Koulutuksen tavoitteena on antaa seuraavat jännitetyöpätevyydet:
- Standardin SFS 6002 mukainen koulutus
- AMKAn eristyksen läpäisevät liittimet
- Jännitetyöjakokaapit
- Työharjoituksin syvennetään määräysten ymmärtämistä ja opetetaan töissä tarvittavat työmenetelmät (verkostosuositukset TJ2:03 "AMKA - johtojen jännitetyöohjeet eristyksen lävistäville liittimille", TJ3:96 ”Jännitetyöohje AMKA -johdon liittämiseksi pienjänniteavojohtoverkkoon”, TK1:03 "Jännitetyöohje kaapelijakokaapeille")

Kurssi on tarkoitettu verkko- ja verkostourakointiyhtiöiden asentajille ja työnjohdolle.

Jukka Muttilainen, Adato

Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari
27.1.2010 HAUS kehittämiskeskus Oy, Hollantilaisentie 11, Helsinki

Tilaisuuden tavoitteena on edistää hallinnon, tutkimuksen ja yritysten välistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa ympäristöasioissa. Osallistujat saavat ajankohtaista tietoa energia-alan ympäristökysymyksistä ja niihin liittyvästä tutkimuksesta. Tilaisuus antaa ajankohtaista tietoa tutkimushankkeiden tuloksista ja tulevista tutkimushankkeista.

Tämänvuotisessa seminaarissa pureudutaan muun muassa bioenergian ilmasto- ja ilmanlaatukysymyksiin sekä arviointiin YVA -lain toimivuudesta. Lisäksi keskustellaan tulevaisuuden ympäristötutkimuksesta ja esitellään hankkeita, joita ympäristöpooli on rahoittanut.

Kohderyhmät
- energia-alan yritykset (ympäristöasioista, kehittämisestä ja johtamisesta vastaavat henkilöt), energia-alaan ja ympäristökysymyksiin liittyvä hallinto
- energia- ja ympäristötutkimusta tekevät tahot

Lisätietoja Pia Oesch, p. 09 5305 2204, pia.oesch@energia.fi

Ilmoittautumiset 20.1. mennessä! http://www.adato.fi/www.adato.fi/koulutuskalenteri

Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa osallistumaan vuoropuheluun!

Pia Oesch

SFS 6002 SÄTKY- koulutus
14.1.2010 Ilmailumuseo, Vantaa (Täynnä!)
  2.2.2010 Ilmailumuseo Vantaa
  4.2.2010 Hotelli Vaakuna, Pori
  4.2.2010 Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli
Ohjelma

Onko sähkötyöturvallisuuskortti vanhenemassa, Tarvitsetko käytännönläheistä sähkötyöturvallisuuskoulitusta?

SFS 6002 Sätky-koulutuksen ohjausryhmän ja kouluttajien kokouksessa käytiin läpi 8.12.2009 uudistettu Sätkyn koulutusaineisto ja Sätky-ohjekirjan kolmas uudistettu painos. Tavoitteena Sätkyssä on koulutuksen jatkuva parantaminen. Uusitussa aineistossa mm. jännitetöiden käsittelyä on lisätty.

SFS 6002 SÄTKY- koulutus antaa suurjännitelaitteistoissa työskenteleville kohdennetun koulutuksen ja täyttää työnantajalle kuuluvan työturvallisuuslain (738/2002) 14 §:n mukaisen koulutusvelvoitteen.

SFS 6002 SÄTKY -koulutus sisältää kirjallisen testin ja hyväksytystä suorituksesta annetaan sähkötyöturvallisuuskortti, joka on voimassa viisi vuotta.

Jukka Muttilainen, Adato

Huoltotyöt asiakkaan laitteissa
28.–29.1.2010, Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli
Ohjelma

Koulutuksen tavoitteena on, että kurssin käynyt pystyy paikallistamaan asiakkaan laitteissa olevia vikoja ja osaa tehdä laitteiden toiminnan kannalta välttämättömät korjaustyöt. Kurssilla kiinnitetään huomiota asiakkaan kohtaamiseen, asiakaspalvelun merkitykseen sekä asiakkaan opastamiseen teknisissä ja taloudellisissa kysymyksissä.

Kurssi on tarkoitettu verkkoyhtiöiden ja verkonrakennusyhtiöiden ym. asentajille, jotka joutuvat työssään tutkimaan asiakkaan sähkölaitteistoissa olevia vikoja.

Jukka Muttilainen, Adato

Sähkönjakeluverkon kunnossapito & Sähkö-Tele-Valo- 2010 messut
2.-3.2.2010 Hotelli Peuranka, Laukaa & Jyväskylän Paviljonki
Ohjelma

Sähkönjakeluverkkojen vanhetessa kunnossapidon ja -tarkastusten merkitys korostuu. Verkonhaltijan on suoritettava laitteistojen kuntotarkastuksia riittävän usein, jotta verkon turvallisuus, käyttövarmuus ja asiakkaiden sähköntoimitusvarmuus pysyy hyvänä.

Sähkönjakeluverkkojen kunnossapitoon on jatkossa luotava yhtenäisiä pelisääntöjä ja toimintatapoja. Kunnossapitohenkilöstö ja -tarkastajat on koulutettava ja opastettava toimimaan uusissa ympäristöissä yhtenevillä ohjeilla, puhumaan samoilla termeillä, tarkistamaan verkkoa samoilla periaatteilla ja tuottamaan oikeaa tarkastustietoa, jonka pohjalta voidaan arvioida kuinka kauan kohde vielä kestää.

Kunnossapitopäivien tavoitteena on tarjota tapaamis- ja keskustelutilaisuus verkko- ja verkonrakennus- ym. palveluntuotantoyhtiöissä sähkönjakeluverkon kunnossapito- ja huolto- ja tarkastustoiminnasta vastaaville, kunnossapidon suunnittelijoille, kunnossapito- ja tarkastustehtäviä käytännössä suorittaville, kuntotarkastustehtäviin siirtyville ym.
Päivien yhteydessä tutustutaan Sähkö - Tele – Valo 2009 – messuihin Jyväskylän Paviljongissa
http://www.jklpaviljonki.fi/sahko2010/sahko_esite_netti.pdf .

Jukka Muttilainen, Adato

Keskijännitejohtojen uudet mitoitusperusteet
5.2.2010 llmailumuseo, Vantaa
Ohjelma

Vahvavirtailmajohtomääräykset (VIM) jäävät Tukesin mukaan pois käytöstä vuoden 2010 päättyessä. Tällöin on viimeistään siirryttävä uusien ilmajohtostandardien (Cenelec) mitoitusperusteiden käyttöön keskijännitejohtojen mitoittamisessa.

Cenelec-standardit todettiin kuitenkin pari vuotta sitten eräiltä osin vähemmän onnistuneiksi, kun ne mm. olisivat kasvattaneet jakeluverkon pylväiden lujuusvaatimuksia huomattavasti. Tästä syystä standardien sitä osaa, joka käsittää Suomen kansalliset velvoittavat määrittelyt (ns. Suomen NNA), on tarkistettu. Tarkistettu NNA on vahvistamiskierroksella ja tulee varsin varmasti vahvistetuksi esitetyssä muodossaan.

Standardien perusrakenne on hankalakäyttöinen, koska asiat on esitetty neljässä erillisessä julkaisussa. Lisäksi näissä julkaisuissa jakeluverkkoja koskevat asiat hukkuvat monesti siirtojohtoja koskevien yksityiskohtien sekaan. Tätä asiaa korjaamaan on saatu valmiiksi käsikirja SFS 601. Siihen on ilmajohtostandardeista pyritty poimimaan vain sellaiset osat, joilla on käyttöä jakeluverkoissa. Käsikirja on laadittu vahvistamiskierroksella olevaa NNA:ta vastaavaksi. Siihen on yhdistetty myös suurjänniteasennusstandardi SFS 6001, joka käsittelee mm. muuntamoita.

Tilaisuuden tarkoituksena on
- käydä läpi Cenelec-standardien nykytilanne
- esitellä lyhyesti käsikirja SFS 601
- esitellä ilmajohtojen Cenelec-mitoitukseen soveltuvia laskentamenetelmiä
- keskustella uusien määräysten soveltamisesta käytäntöön.

Tilaisuus on suunnattu verkostosuunnittelijoille ja verkonsuunnittelun ja -mitoituksen järjestelmien hankinnoista vastaaville sekä järjestelmien ja ohjelmistojen käyttäjille ym. verkon mitoituksen ja rakentamisen ja kunnossapidon parissa työskenteleville.

Tilaisuudessa esitellään keskijännitejohtojen kuormien ja pylväiden laskentaan erittäin hyvin soveltuva ELINE - mitoitusohjelmistoa ja sen käyttöä. Ohjelmisto on jatkokehittely aiemmalle jakeluverkon johtojen mitoitukseen ja erityisesti koulutuskäyttöön soveltuvalle Excel -pohjaiselle mitoitusohjelmistolle. Myös tämä ohjelmisto on edelleen käytettävissä/tilattavissa ja esitellään lyhyesti.

Luennoitsijoina tilaisuudessa toimivat uusien ilmajohtostandardien valmisteluun ja muutosesitysten laadintaan osallistuneet Otso Kuusisto ja Pekka Riisiö sekä Heikki Pajala ABB:ltä.

VIM (A4) käytöstä poistumisen vuoksi suosittelemme ja toivomme verkko-, urakointi- ym. yhtiöiden verkonsuunnittelun ja mitoituksen parissa toimivien jo nyt perehtyvän uusiin ilmajohtojen mitoitusperusteisiin ja soveltuvien järjestelmien hankintaan.

Lisätietoja päivän sisällöstä
Otso Kuusisto, Otso Kuusisto Consulting, p. 050 518 1181
Pekka Riisiö, Finnmast Oy p. 040 768 9323
Jukka Muttilainen, Adato Energia Oy,  p. 050 548 1115, jukka.muttilainen@energia.fi

Osallistumismaksu
Hinta on 195 €. Maksu sisältää jaettavan aineiston sekä ohjelmaan merkityn tarjoilun. Osallistumismaksu laskutetaan tilaisuuden jälkeen ja hintaan lisätään alv 22 %.

Jukka Muttilainen, Adato

Ilmajohtoverkon saneeraus ja purkutyöt & Jokerit – HIFK, SM liiga
11.– 12.2.2010 Cumulus Airport, Vantaa &, Hartwall-Areena, Helsinki
Ohjelma

Ilmajohtojen purkutöiden määrä verkostotöissä lisääntyy lähivuosina merkittävästi. Purkutöihin liittyvät riskit ovat erilaisia kuin rakentamistyössä, mutta siitä huolimatta purkutyö jätetään usein kokonaan suunnittelematta.

Uusi valtioneuvoston asetus VNa 205/2009 rakennustyön turvallisuudesta edellyttää purkutöiden suunnittelua etukäteen. Ennen purkutyön aloittamista on suoritettava työhön liittyvien riskien arviointi.

Uuden asetuksen mukaan turvallisuuskoordinaattorin tulee ennen työn aloittamista varmistua siitä, että turvallisuus on huomioitu suunnittelua tilattaessa ja suunnittelussa. Hänen tulee varmistua siitä, että suunnittelulla on tarvittavat tilaajan toimittamat johdon rakenteiden kuntotiedot ja siitä, että niitä hyödynnetään suunnittelussa sekä varmistuttava siitä, että suunnittelija antaa aktiivisesti tietoa rakennuttajalle/rakentajalle turvallisuuteen vaikuttavista asioista.

Purkutyö tulee suorittaa aina ennakkoon tehdyn työsuunnitelman ja yhtiössä hyväksytyn purkutyöohjeen mukaan. Nykyisessä tilaaja-toimittajamallissa on tärkeää ennalta selvittää verkkoyhtiön ja verkostourakoitsijan keskinäiset vastuut ennen purkutöiden suunnittelua ja toteutusta.

Koulutuksen tavoite
Koulutuksen tavoitteena on verkostosuosituksen pohjalta keskustella yhdessä työkokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon otettavista asioista, jotta työn suunnittelu tukisi parhaiten turvallista ja tehokasta työsuoritusta.

Työskentelytapana on asioiden teoreettinen käsittely ja havainnollistavat esimerkit sekä yhteinen, avoin keskustelu, kokemusten jakaminen ja niistä oppiminen. Koulutuksen aikana osallistujat tekevät kaikki työvaiheet ryhmissä luokkahuoneessa paperilla.

Ensimmäisen päivän iltaohjelmassa unohtumaton jääkiekkoelämys kallioon rakennetussa kaivoshenkisessä ravintolassa - kiihkeä SM-liigaottelu Jokerit -HIFK Hartwall-Areenalla. Buffet-ruokailu ja kahvit erätauolla. Pöytäpaikat koko ottelutapahtuman ajan.

Kohderyhmä
Kurssi on tarkoitettu ilmajohtoverkkojen rakennuttamiseen ja rakentamiseen osallistuville suunnittelijoille, verkostoasentajille, työnjohtajille, tiimipäälliköille sekä työturvallisuusasioista vastaaville.

Jukka Muttilainen, Adato

Kaukolämmön peruskurssi
16.-18.2.2010 Sokos Hotel Flamingo, Vantaa

Uusimme suuren suosion saavuttaneen kaukolämmön peruskurssin toimihenkilöille. Koulutus toteutetaan yhtenä 3-päiväisenä tilaisuutena.

Kurssin tarkoituksena on antaa peruskoulutus kaukolämmön tuotannosta, asiakaslaitteista, kaukolämpöverkoista, kaukolämmön käytöstä ja kunnossapidosta sekä tietoa markkinoinnista ja talousasioita.

Koulutus soveltuu mm. uusille alalle tulleille henkilöille, yrityksen sisällä uusiin tehtäviin siirtyneille henkilöille, kapean sektorin osaajille ja yleistä kaukolämpötietämystään laajentaville henkilöille. Maksimi osallistujamäärä on 35 henkilöä. Kurssille osallistujat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ohjelman ja lisätietoja löydät Adato Energia Oy:n koulutuskalenterista www.adato.fi.

Sanna Kokkonen, Adato