Ajankohtaista » Kööpenhaminan ilmastokokous » Ilmastoneuvotteluilla edessään kivinen tie

Tulosta

Ilmastoneuvotteluilla edessään kivinen tie

Yhdysvaltojen presidentti Barack Obaman mukaan Kööpenhaminan neuvottelut olivat tärkeä läpimurto, jolla asetetaan pohja kansainväliselle toiminnalle tuleviksi vuosiksi. Toisaalta Obama sanoi, että sopimus ei ollut riittävä ja että tie edessä on pitkä ja kivinen. The Financial Timesin mukaan Obama onnistui saamaan Kööpenhaminasta lisää poliittista painoarvoa ilmastolakiesityksen ajamiseksi läpi Yhdysvaltojen senaatissa. Toisaalta The Guardianin mukaan esityksen vastustajat tulevat Yhdysvalloissa korostamaan vankan kansainvälisen sitoumuksen puutetta.

Kiinan mukaan Kööpenhaminassa saavutettiin merkittäviä ja positiivisia tuloksia. Positiivista ulkoministeri Yangin mukaan oli, että kokouksessa säilytettiin Kioton pöytäkirjan mukainen periaate teollisuusmaiden ja kehitysmaiden eriävistä velvollisuuksista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lisäksi Yangia ilahdutti se, että kokouksessa otettiin askel eteenpäin teollisuusmaiden sitovien päästövähennystavoitteiden ja kehitysmaiden vapaaehtoisten päästövähennystoimenpiteiden edistämiseksi.

EU pettyi Kööpenhaminan julistukseen, koska siinä epäonnistuttiin saamaan teollisuus- ja kehitysmaita sitoutumaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Komission puheenjohtaja Barroson mukaan julistus oli selkeästi alle EU:n tavoitteen. Saksan liittokansleri Angela Merkel totesi tien uuteen ilmastosopimukseen olevan yhä hyvin pitkä eikä nyt saavutettu julistus ole Merkelin eikä myöskään EU:n puheenjohtajamaa Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldtin mukaan tarpeeksi kunnianhimoinen, jotta EU nostaisi päästövähennystavoitteensa 30 prosenttiin nykyisestä 20 prosentista. Euroopan parlamentin delegaatiota Kööpenhaminassa johtanut Jo Leinen syytti neuvotteluiden heikosta lopputuloksesta Kiinaa ja Yhdysvaltoja. Ruotsin ja Iso-Britannian pääministerit kutsuivat julistusta kuitenkin tärkeäksi aluksi.

Euroopan yrityksiä edustava BusinessEurope totesi Kööpenhaminan lopputuloksen olevan pettymys. Kokous ei tasannut kilpailukykyeroja EU:ssa toimivien ja EU:n ulkopuolisten kilpailijamaiden yritysten välillä. EU on edelleen ainoa laillisesti sitovat tavoitteet omaava osapuoli. Neuvottelut eivät myöskään vähentäneet ns. hiilivuodon riskiä, eli riskiä yritystoiminnan siirtymisestä EU:n tiukempien tavoitteiden takia alemman kustannustason kilpailijamaihin. BusinessEuropen mukaan Kööpenhaminan julistuksen tulee nopeasti johtaa kansainväliseen juridisesti sitovaan sopimukseen.

Kansalaisjärjestöt ja tiedeyhteisö ovat ilmaisseet pettymystään Kööpenhaminan julistukseen. WWF kutsui julistuksen tekstiä lässähtäneeksi ja substanssiltaan epäselväksi. WWF:n Kim Carstensenin mukaan mitään poliittisia esteitä ei poistettu tehokkaiden ilmastotoimenpiteiden tieltä lukuun ottamatta mahdollista Yhdysvaltojen tulevaa lainsäädäntöä ja kehitysmaille suunnattavan rahoituksen aloittamista. Tiedeyhteisö ei myöskään pitänyt julistusta riittävänä pitämään lämpötilan nousua alle kahden asteen.

Ilmastoneuvotteluiden päätyttyä Kööpenhaminassa alkoi maiden välinen syyttely lopputuloksesta. Kehitysmaita edustava G77 syytti Yhdysvaltojen presidentti Barack Obamaa köyhien maiden lukitsemisesta pysyvään köyhyyteen olemalla nostamatta USA:n päästövähennystavoitetta korkeammalle. Bolivian YK-lähettiläs taas syytti isäntämaa Tanskaa vain pienen maaryhmän kokoamisesta valtiojohtajille esiteltävän neuvottelutekstin aikaansaamiseksi ja sanoi, ettei tällaista voi mitenkään hyväksyä. Teollisuusmaat puolestaan syyttivät kehitysmaita neuvottelujen viivyttämisestä keskittymällä liikaa neuvotteluprosessiin ja unohtamalla varsinaiset neuvoteltavat asiat. Kiinan pääministeri Wen Jiabaon mukaan neuvotteluiden suuri ongelma oli luottamuksen puute maiden välillä.   

Mediassa pidettiin myös suurena ongelmana sitä, että Kööpenhaminan julistusta ei hyväksytty Kööpenhaminan neuvotteluiden lopputulokseksi, vaan ainoastaan kirjattiin tiedoksi osapuolten päätöksellä. Tämä tarkoittaa sitä, että UNFCCC:n osapuolten on nyt päätettävä allekirjoittavatko ne julistusta vai eivät. Tanskalaisen Politiken-lehden mukaan 188 maata todennäköisesti allekirjoittaa julistuksen ja vain viisi maata – Bolivia, Kuuba, Nicaragua, Sudan ja Venezuela – jäisivät ulkopuolelle. Vähemmän optimistisella kannalla oli The Financial Times, jonka mukaan julistuksen voi helposti sivuuttaa. Lehti ennustaa neuvotteluiden laillisesti sitovasta sopimuksesta tulevan olemaan äärimmäisen vaikeat.

YK:n neuvotteluprosessin vahvuudet ja heikkoudet ovat herättäneet keskustelua. Julistus saavutettiin loppujen lopuksi Yhdysvaltojen, Kiinan, Brasilian, Intian ja Etelä-Afrikan johtajien neuvotteluiden jälkeen eikä YK:n ilmastonmuutoskonventin (UNFCCC) neuvotteluiden kautta. Tätä on pidetty kolauksena YK:n arvovallalle, ja se on kirvoittanut vaatimuksia neuvottelutapojen muuttamisesta. Euroopan parlamentin delegaatiota Kööpenhaminassa johtaneen Jo Leinenin mielestä Kööpenhaminan neuvottelut osoittivat YK:n konferenssien toimintatavan tehottomaksi, minkä takia YK:n päätöksentekoon tarvitaan nopeasti perustavanlaatuinen uudistus. Useissa medioissa G20:tä ja Major Economies Forumia (MEF) esitettiin vaihtoehtoisiksi neuvotteluareenoiksi ja YK:n roolin arveltiin muuttuvan ja mahdollisesti pienenevän. Toisaalta esimerkiksi UNFCCC:n pääsihteeri Yvo de Boer ja Brasilian ilmastolähettiläs Sergio Serra kannattivat YK:n ilmastonsopimuksen säilyttämistä neuvotteluiden keskiössä.

Kokouksen puheenjohtajamaa Tanskaa on kritisoitu muun muassa menettelytapavirheistä ja kommunikaation puutteesta.
 
Kööpenhaminan ilmastojulistus samoin kuin ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan osapuolikokousten päätökset löytyvät netistä YK:n ilmastosopimuksen sivuiltahttp://unfccc.int/files/meetings/cop_15/application/pdf/cop15_cph_auv.pdf