Ajankohtaista »
Kööpenhaminan ilmastokokous »
Kehitysmaat keskeyttivät ilmastoneuvottelut
Tulosta
Kehitysmaat keskeyttivät ilmastoneuvottelut
Ilmastoneuvottelut keskeytyivät Kööpenhaminassa torstaina
kehitysmaiden jakautumiseen. EU:n 30 prosentin päästötavoite olisi myös jatkossa
sidottu muiden maiden tarjousten vastaavuuteen.
Kehitysmaat jakautuivat Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa
torstaina Tuvalun esittämän protokollan kannattajiin ja niihin, jotka haluavat
jatkaa Kioton pöytäkirjan rakenteella. Tuvalun esitys voisi lehtitietojen mukaan
johtaa suurempiin globaaleihin päästöleikkauksiin, mutta kehitysmaiden osuus
leikkausten tekemisestä kasvaisi. Tuvalun esitystä kannattivat muut pienet
saarivaltiot ja useat Afrikan maat. Vastustajia taasen olivat 15 maata, joiden
joukossa oli mm. vahvat kehitysmaat Kiina, Saudi-Arabia ja Intia. Toinen
kahdesta neuvotteluraiteesta keskeytettiin useaksi tunniksi, kun konsensusta ei
löydetty. Kokouksen tarkkailijat pitivät kehitystä vakavana takaiskuna isoille
nopean talouskasvun kehitysmaille ja kehitysmaita edustavan G-77:n
yhtenäisyydelle.
Sanasota USA:n ja Kiinan välillä kiihtyy. USA:n
ilmastolähettiläs Todd Sternin mukaan Kiina ei tule saamaan USA:lta merkittävää
rahoitusta ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin. Lisäksi USA ei Sternin mukaan
suostu Kioton pöytäkirjan jatkamiseen eikä samankaltaiseen sopimukseen eri
nimellä. Lausunto oli osa suurempaa USA:n hyökkäystä Kiinaa ja muita
kehitysmaita kohtaan, joita USA yrittää painostaa lupaamaan isompia
päästöleikkauksia. Sternin mukaan USA haluaa ohjata tukensa enemmän sen
tarpeessa oleville maille, sillä Kiina on hänen mukaansa tarpeeksi varakas
rahoittamaan omat toimenpiteensä. Kiina ei vastannut rahoituslausuntoon, mutta
vaati USA:lta suurempia päästöleikkauksia.
Euractivin näkemän Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksen
mukaan EU on kokonaan luopunut ajatuksesta, että Kööpenhaminassa saataisiin
aikaan laillisesti sitova sopimus. Juridisesti sitovaa sopimusta pyritään
luonnoksessa tavoittelemaan kuuden kuukauden aikana voimaan. Jo kauan on ollut
tiedossa, että Kööpenhaminan tuloksena tulee olemaan poliittinen sopimus.
Kuitenkin päätelmäluonnoksesta on uutena tietona pääteltävissä Euractivin
mukaan, että poliittinen sopimuskin tulisi olemaan ympäripyöreä. EU:n
päästöleikkaustavoitteen nostaminen 30 prosenttiin säilyy yhä ehdollisena muiden
maiden tarjousten vastaavuudelle. Kehitysmaille tarjottavasta rahoituksesta ei
luonnoksessa ole mainittu lukua, mutta eri Euractivin haastattelemien
EU-lähteiden mukaan summa olisi 2 miljardia.
Pieni ryhmä maita johtajanaan Iso-Britannia on yrittänyt löytää
rahoituskompromissia. Kompromissiesityksessä kaikki maailman
maat (mukaan lukien nopean talouskasvun kehitysmaat kuten Kiina) rahoittaisivat
rahastoa, jonka varat jaettaisiin niitä kaikista eniten tarvitseville.
Ainoastaan maailman köyhimpien valtioiden ei tarvitsisi osallistua rahoitukseen.
Ilmastorahastoa johtaisi YK:lle vastuussa oleva johtokunta.
Tanska on tehnyt uuden neuvottelutekstiluonnoksen, joka
sisältää myönnytyksiä kehitysmaille. Tekstissä on lehtitietojen mukaan sitoumus
saada laillisesti sitova teksti joulukuuhun 2010 mennessä valmiiksi. Luonnoksen
mukaan uusi sopimus tehtäisiin Kioton pöytäkirjan rakenteiden mukaisesti.
Kainsainvälistä lehdistöä Kööpenhaminan ilmastokokouken aikana seuraa EK/ET:n
Brysselin toimistossa Jukka-Pekka Rantakokko jukka-pekka.rantakokko@ek.fi