Ajankohtaista » Kööpenhaminan ilmastokokous » Tarvitaan vahva kansainvälinen viesti siivittämään päästöttömiä investointeja

Tulosta

Tarvitaan vahva kansainvälinen viesti siivittämään päästöttömiä investointeja

4.12.2009

Maailmassa tarvitaan huima määrä investointeja yksinomaan kattamaan energian tarpeen kasvu. Investoinnit pitäisi saada suuntautumaan energian käytön tehostamiseen ja vähäpäästöiseen tuotantoon. Energiateollisuuden ykköstoiveena on saada Kööpenhaminan ilmastokokoukselta vahva viesti tukemaan investointeja.

Päätöksentekijöillä on näytön paikka maanantaina Kööpenhaminassa alkavassa ilmastokokouksessa. Jos kokous ei saa aikaan vähintäänkin vahvaa poliittista sopimusta, riskinä on, että investoinnit eivät jatkossa riittävästi suuntaudu päästöjä vähentävästi. Uudet investoinnit ratkaisevat maailman päästöjen kehityksen, sillä nyt ja lähivuosina tehtävät ratkaisut ovat käytössä vielä vuosikymmenien päästä.

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvioiden mukaan maailman energian tarve kasvaa nykymenolla nykyisestä noin 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Voimakkainta energian tarpeen ja päästöjen kasvu on kehittyvissä talouksissa. Vertailuskenaariossaan IEA arvioi energiasektorin globaaliksi investointitarpeeksi noin 26 000 miljardia dollaria vuosina 2007-2030. Puolet investointitarpeesta on sähköntuotannossa ja sen infrastruktuurissa. Vahvasti energian käytön tehostamiseen nojautuvassa kahden asteen ilmastotavoitetta toteuttavassakin skenaariossa IEA arvioi energian tarpeen kasvavan noin 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa koko energia-alalla investointitarve on seuraavan 15 vuoden aikana noin 25–30 miljardia euroa. Uusia investointeja tarvitaan myös korvaamaan vanhenevaa sähköntuotantokapasiteettiä.

Kööpenhaminan ilmastokokouksessa keskeisimmät neuvottelukysymykset ovat seuraavat:

– Rahoituskysymykset eli kuinka paljon teollisuusmaat ovat valmiita suuntaamaan rahaa kehitysmaihin (ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen)
– Päästövelvoitteet eli kuinka paljon eri maat ja maaryhmät ovat valmiita vähentämään päästöjään; ilmakehän lämpötilan nousun rajoittaminen kahteen asteeseen edellyttäisi päästöjen vähentämistä 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Teollisuusmaille tämän on arvioita tarkoittavan 20-40 prosentin päästövähennystä vuoteen 2020 mennessä ja 80-95 prosentin päästövähennystä vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Kehittyvillä mailla pitäisi puolestaan olla valmiuksia vähentää alkuvaiheessa päästöjään 15-30 prosentilla verrattuna kehitykseen ilman päästöjä vähentäviä toimenpiteitä
– Saadaanko aikaan yksi sopimus, vai säilyykö ns. kahden raiteen malli, jossa vain Kioton pöytäkirjaan sitoutuneet maat jatkavat päästövähennyksiään.
– Teknologian siirto
– Erityisesti trooppisen metsäkadon estäminen ja nielujen merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa