ENERGIATEOLLISUUS RY
Lehdistötiedote
Julkaistavissa 8.12.2004 klo 13.00
Hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius:
EU-SÄÄDÖSTEN LAATU ON RATKAISEVA – EI NIIDEN MÄÄRÄ
Uusi energiakomissaari Andris Piebalks on asettanut kautensa yhdeksi keskeisimmistä tavoitteista varmistaa EU:n sisäisten kaasu- ja sähkömarkkinoiden kunnollinen toiminta. Tavoite on kaikin tavoin kannatettava, mutta samalla se herättää kysymyksiä Energiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius sanoo.
”Onko uudella komissaarilla tarkoitus käynnistää työ taas uuden, kolmannen energiamarkkinapaketin valmistelemiseksi, vaikka jo voimassa olevat energiamarkkinadirektiivit määrittelevät kuinka markkinoiden avaaminen on toteutettava?”
Energia-alaa asia ihmetyttää senkin vuoksi, että komissio on lisäksi valmistellut sekä energian toimitusvarmuutta että energian käytön tehokkuutta koskevat direktiiviehdotukset, joiden käsittely ministerineuvostossa ja europarlamentissa on meneillään.
Ensin tulee saada riittävästi kokemusta jo säädettyjen markkinadirektiivien soveltamisesta, ennen kuin luodaan taas uutta lainsäädäntöä, Lilius sanoo. Hänen mukaansa voimassa olevat direktiivit muodostavat erittäin hyvän pohjan markkinoiden edelleen kehittämiselle. Jatkuvasti lisääntyvä säädösten määrä ei tue energiamarkkinoiden toimintaedellytysten parantamiseen ja sen myötä Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen tähtäävää tavoitetta. Säädösten laatu on ratkaisevaa – ei niiden määrä.
Markkinoiden avautuessa syntyi kokonaan uusi ammattikunta: regulaattorit. Suomessa regulaattorin tehtävä kuuluu energiamarkkinavirastolle. Regulaattoreilla on tärkeä rooli energia-alan luonnollisten monopolien valvojana ja energian käyttäjien etujen vartijana, mutta samalla erittäin suuri vastuu, esimerkiksi siinä, että se käytännössä määrää valvomansa liiketoiminnan tuottotason.
Alan toimijoiden kannalta on keskeistä, että tuottotaso on riittävä toiminnan ylläpidon, kehittämisen ja investointien kannalta. Vain näin voidaan turvata energian toimitusvarmuus kaikissa oloissa ja huolehtia kasvavista ympäristönsuojelun tarpeista. Tulkintamme mukaan tämä on myös direktiivien tavoite, ja sen tulisi toteutua käytännössä.
Myös pääomamarkkinoiden näkökulmasta tuottotason on oltava sellainen, että toiminta on rahoituskohteena kiinnostava. Rahoittajilla on useita erilaisia vaihtoehtoja pääomien sijoittamiselle, ja toimialamme kehityksen kannalta on tärkeää, että kuulumme kiinnostavien alojen joukkoon. Terve liiketoiminta ja toimiva kilpailu ovat sekä kuluttajien että markkinoilla toimivien yritysten yhteinen etu.
Päästöjen vähentämissitoumusten ja -keinojen välille tehtävä ero
Ensi vuoden alussa käynnistyvä päästökauppa on saanut kritiikkiä osakseen Suomessa. Sen on arvioitu nostavan energian hintaa ja vaikuttavan siten teollisuuden kilpailukykyyn. Todennäköisesti energian hinta tulee nousemaan, mikä toisaalta parantaa edellytyksiä päästöttömien ja vähäpäästöisten tuotantomuotojen markkinoille pääsylle.
Päästökauppa on yksi keino ilmaston muutoksen torjunnassa. Asiantuntijoiden mukaan ilmastomuutos on vakava uhka koko maapallolle, ja toimenpiteet sen torjumiseksi tai ainakin vaikutusten lieventämiseksi ovat välttämättömiä. Kasvihuonekaasujen päästöjä ei voida rajoittaa niin, että toimet eivät vaikuttaisi millään tavalla yritysten tai kansalaisten elämään.
On tehtävä ero yhtäältä tehtyjen päästöjen vähentämissitoumusten ja toisaalta niiden täyttämiseksi tarvittavien keinojen välillä. Suomihan on muiden EU-maiden tavoin sitoutunut juridisesti rajoittamaan hiilidioksidipäästöjä.
Energia-ala jakaa energiaintensiivisen teollisuuden huolen siitä, että Suomi on sitoutunut erittäin vaativaan päästöjen rajoittamistavoitteeseen. Velvoitteet kohdistuvat erityisesti energiantuotantosektoriin, joten keinot, joilla asetettuun tavoitteeseen pyritään, ovat alallemme erittäin tärkeitä.
Vaihtoehtoisia keinoja vähentää päästöjä ei kuitenkaan ole kovin monta, ja jokainen niistä muuttaisi energia-alan toimintaympäristöä merkittävästi. EU:ssa valitussa vaihtoehdossa poliitikot päättivät antaa markkinoiden tehtäväksi ohjata vähennykset sinne missä ne tapahtuvat halvimmalla. Tämä on sopusoinnussa yleisemmän tavoitteen kanssa vähentää julkisen vallan suoraa sääntelyä ja viedä kehitystä avoimien markkinoiden suuntaan. Päästökauppa kuitenkin sisältää käytännön tasolla myös lukuisia ongelmia, joita alan toimijat nyt pyrkivät kukin tahollaan ratkomaan. Muutaman viikon kuluttua näemme, kuinka tässä on onnistuttu.
Ilmastomuutos on globaali ilmiö, joten myös sen torjumiseen tulee kaikkien maiden osallistua. Sen vuoksi Suomessa tai EU:n piirissä tehtävillä toimenpiteillä yksin ei torjuntatyö onnistu. Venäjän sitoutuminen Kioton sopimukseen oli ilmastomuutoksen torjunnan kannalta myönteinen askel, mutta silti riittämätön. Sekä ilmastomuutoksen torjunnan kanalta, että globaalissa kilpailussa toimivien yritysten toimintaedellytysten kannalta myös USA:n, Kiinan, Intian, Brasilian ja muiden merkittävien maiden liittyminen torjuntatyöhön on välttämätöntä.
Kun EU:n piirissä parhaillaan pohditaan ilmastostrategiaa vuoden 2012 jälkeen, myös EU:n kilpailukyvyn asettama haaste on otettava painavasti huomioon. Ilmastostrategian tavoitteet ja etenemispolku on asetettava siten, että EU:n kilpailukyky suhteessa muihin kaupparyhmittymiin ei heikkene, vaan päinvastoin vahvistuu. Etenemisen tulee tapahtua kaikkia sitovien pelisääntöjen mukaan.
Lisätietoja antavat:
Hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius, puh. 010 452 9100
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, puh. 050 60772