ENERGIATEOLLISUUS RY
Lehdistötiedote 15.8.2005, julkaistavissa heti

Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen:

EDULLINEN SÄHKÖN HINTA MERKKI
MARKKINOIDEN TOIMIVUUDESTA

Sähköpörssin toiminnassa ja siirtoyhteyksissä kehittämisen mahdollisuuksia

Energiateollisuuden käsityksen mukaan pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat pääpiirteissään hyvin, mutta niissä on myös kehittämisen varaa. Sekä energiayhtiöiden liiketoiminnalliset edut että kuluttajien hyöty puoltavat markkinoiden kehittämistä. Paras näyttö markkinoiden toimivuudesta on sähkön hinta, joka Suomessa on yhä perinteisten EU-maiden joukossa halvimmasta päästä, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoo viitatessaan viime aikoina käytyyn julkiseen keskusteluun aiheesta.

Sähkömarkkinoiden toimintaa koskevat selvitykset ovat Naukkarisen mukaan tervetulleita, kunhan ne ovat huolellisesti ja objektiivisesti laadittuja ja johtopäätökset tehdään saatujen tulosten perusteella eikä ennakkoon.

Markkinoiden toimivuudesta kertoo ainakin se, että Eurostatin viimeisten sähkön hintavertailutilastojen (1.1.2005) mukaan sähkön hinta oli Suomessa edullisimmasta päästä perinteisten EU-maiden joukossa. Eivätkä alkuvuoden vertailutiedot Suomen osalta menneet huonompaan suuntaan kesään tultaessa, sillä Energiamarkkinaviraston mukaan sähköenergian hinnat laskivat jonkin verran vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Jo kesäkuisessa sähköpörssin toimintaa koskevassa tiedotteessa totesimme, että pohjoismaisten sähkömarkkinoiden ja – pörssin toiminnassa on kehittämisen varaa. Esimerkiksi pörssin läpinäkyvyyttä, hinnoittelumekanismia ja uusien tuotteiden markkinoille saamista on tarkasteltava ennakkoluulottomasti. Lisäksi siirtoyhteyksiä on pyrittävä vahvistamaan mahdollisimman nopeasti, Naukkarinen toteaa.

Siirtoyhteyksiin liittyvien pullonkaulaongelmien ratkaisussa tarvitaan pohjoismaista yhteistyötä, yksistään Suomi ei voi lähteä rakentamaan lisävahvistuksia siirtokapasiteettiin. Tähän ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa pohjoismaiset energiaministerit viime vuoden Akureyrin lausumassaan ja energia-ala useissa yhteyksissä. Kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöelin Nordelissa on jo sovittu Pohjanlahden alittavan Fenno-Skan 2:n toteuttamisesta, mutta lisää yhteyksien vahvistamisia tarvitaan lähivuosina.

Uusi ydinvoimalaitos tuo sähköä myös tavalliseen kulutukseen

Päinvastoin kuin on kerrottu, Olkiluotoon rakenteilla olevalla uudella ydinvoimalaitosyksiköllä on sanottavaa merkitystä myös tavallisille sähkönkäyttäjille, kotitalouksille, pk-teollisuudelle, palveluyrityksille ja maataloudelle - eikä vain pelkästään suurteollisuudelle.

Iso joukko alueellisia energiayhtiöitä (yli 50) on osakkaana uudessa ydinvoimalassa, minkä myötä sillä aikanaan tuotettavaa sähköä tulee myös tavalliseen kulutukseen. Teollisuuden Voiman toiseksi suurin osakas on lisäksi Fortum, jonka osuudesta osa kiertää pörssin kautta niin ikään tavalliseen kulutukseen. Sama koskee Helsingin Energiaa.

Kiinnostusta saada ydinsähköä entistä enemmän tavalliseen kulutukseen osoittaa myös se, että halukkaita uuden ydinvoimalan osuuksien merkintään oli huomattavasti enemmän, kuin siihen lopulta voitiin ottaa.

Investointiedellytykset pidettävä auki kaikille tuotantomuodoille

Avointen, ylikansallisten sähkömarkkinoiden yhtenä perusajatuksena oli, että voimalakapasiteettia ei tarvita yhtä paljon kuin silloin, jos jokainen maa toimii erillään. Näin ollen oli itsestään selvää, että voimalainvestointeja ei markkinoiden avaamisen jälkeen heti tarvittu kovin paljon.

Jatkossa tarvitsemme kuitenkin poistuva kapasiteetin ja kasvavan kulutuksen takia lisää investointeja, jotta markkinat ja kilpailu toimisivat kunnolla. Investointeja voi parhaiten edistää purkamalla niiden esteitä.

Suomessa on toistaiseksi voinut investoida kaikkiin sähkön tuotantomuotoihin päinvastoin kuin monissa muissa maissa. Sen vuoksi Suomeen on tullut lisää kapasiteettia myös viime vuosina, ja Suomen voi eurooppalaisessa vertailussa sanoa kantaneen energiantuotantoinvestoinneissaan kortensa kekoon suhteellisen hyvin.

Investointiedellytyksistä on huolehdittava myös tulevassa energia- ja ilmastostrategiassa, ja tulevien investointien kannalta on yleensäkin tärkeää, että energiapolitiikkamme on pitkäjänteistä ja ennakoitavaa, myös kansainvälisen markkinakehityksen huomioon ottaen. Tällä taataan osaltaan se, etteivät laskun maksajiksi joudu kuluttajat.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, puh. 050 60 772
Sähkökauppatoimialan johtaja Pekka Salomaa, puh. 0500 324 486
Sähköntuotantotoimialan johtaja Jukka Leskelä, puh. 050 593 7233