Yhteystiedot

Energiateollisuus ry
PL 100, 00101 Helsinki
Käyntiosoite:
Fredrikinkatu 51-53 B, 5. krs.
Laskutusosoite:
PL 380, 00131 Helsinki

Puhelin: (09) 530 520
Faksi: (09) 5305 2900
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@energia.fi
Internet: www.energia.fi

ET BRUSSELS
Brysselin toimisto
Rue de la Charité 17
B-1210 Brussels, Belgium
Tel. +32 (0)2 209 4309
Fax +32 (0)2 223 0805

Tulosta

Sähkön hinta Suomessa yhä EU:n edullisimpia perinteisten jäsenmaiden joukossa

1.7.2005

Eurostatin sähkön hintavertailu:

SÄHKÖN HINTA SUOMESSA YHÄ EU:N EDULLISIMPIA PERINTEISTEN JÄSENMAIDEN JOUKOSSA

Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen: Tulevan syksyn ja talven termiinit ennakoivat selviä nousupaineita sähkön hintaan

EU:n tilastoviraston Eurostatin kesäkuussa julkistamien sähkön hintatilastojen (julkiset listahinnat) mukaan Suomessa oli vuoden 2005 tammikuussa EU-maiden seitsemänneksi edullisin sähkön veroton ja kahdeksanneksi edullisin verollinen kokonaishinta.Perinteisten EU-maiden joukossa Suomi on Kreikan ohella edelleenkin edullisimpia sähkömaita. Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan suomalaisten kotitalouksien sähköstään maksama sekä veroton että verollinen hinta oli keskimäärin 30 prosenttia pienempi kuin perinteisissä EU-maissa keskimäärin, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoo.

Edullisinta sähkö EU:ssa on Baltian maissa ja Tshekissä. Kun vertailupohjana on keskimääräinen kotitalouskulutus, 7 500 kilowattituntia (kWh) vuodessa, niissä on noin 40 prosenttia edullisemmat verottomat kokonaishinnat ja noin 50 prosenttia edullisemmat verolliset kokonaishinnat kuin perinteisissä EU-maissa keskimäärin.

Vertailussa on kuitenkin otettava huomioon, että suurimmassa osassa uusia jäsenmaita yleinen hintataso on perinteisiä EU-maita vielä selvästi alhaisempi ja kun sähkön hinta suhteutetaan ostovoimaan, on sähkö esimerkiksi Baltian maissa selvästi kalliimpaa kuin Suomessa.

Eurostatin julkistamassa hintavertailussa tutkittiin EU-maiden ja Norjan hintoja kokonaishinnoin, jotka sisältävät sekä sähköenergian että siirron hinnan. Vertailu perustuu tämän vuoden tammikuun alussa vallinneisiin hintatietoihin. Ruotsissa keskimääräinen veroton hinta oli 19 prosenttia ja Norjassa noin 24 prosenttia korkeampi kuin Suomessa.

Alkuvuonna hinnat vielä alentuneet, mutta loppuvuodelle on selviä nousupaineita

Sähköenergian keskimääräinen loppuasiakashinta on Energiamarkkinaviraston tilastojen mukaan alentunut Suomessa vuoden 2005 ensimmäisellä puoliskolla noin 3 prosenttia. Kun myös sähkön siirtohinnat ovat samana aikana laskeneet prosentin verran, on sähkön kokonaishinta Suomessa siten säilynyt kilpailukykyisenä muihin EU-maihin verrattuna.

Sähköenergian tulevaa hintakehitystä ennakoivat pörssin termiinihinnat osoittavat kuitenkin tällä hetkellä markkinahintaan selviä nousupaineita. Jos hintakehitys toteutuu niiden mukaisesti, loppuasiakashintojenkaan aleneva kehitys ei voi jatkua. Nousupaineet johtuvat ennen kaikkea tuntuvasti nousseista polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnoista. Päästöoikeuksien hintataso on viime aikoina ollut jopa noin nelinkertainen alkuvuoteen verrattuna, 20–25 euroa.

Päästöoikeuksien korkea hintataso jo päästökaupan alkuvaiheessa on ollut yllätys. Yksi syy on öljyn ja maakaasun kohonnut markkinahinta. Maakaasu on kivihiilelle vaihtoehtoinen polttoaine Keski-Euroopassa. Kohonnut maakaasun hintataso lisää paineita käyttää enemmän kivihiiltä, jolloin tarvitaan lisää päästöoikeuksia. Päästöoikeusmarkkinat ovat vasta kehittymässä ja kohonnut kysyntä heijastuu voimakkaasti päästöoikeuden hintatasoon.

Toinen merkittävä syy päästöoikeuksien hintatasolle on se, että päästöoikeuksia laskettiin markkinoille odotettua pienempi määrä. EU:n komissio velvoitti useimpia jäsenmaita tiukentamaan jakosuunnitelmiaan.

Korkea päästöoikeuden hinta nostaa sähkön hintaa. Muita hintatasoa kohottavia tekijöitä tällä hetkellä ovat muun muassa sähkön lisääntynyt kysyntä erityisesti Saksassa sekä kivihiilen korkea hinta.

Pohjoismaisten markkinoiden vesitilanne on nyt parempi kuin vuosi sitten, mutta pitkän ajan normaalitilannetta jonkin verran heikompi. Jos loppukesästä ja syksystä tulee kuiva, sähkön hintapaineet vain kasvavat; jos vettä saadaan runsaasti, hintapaineet voivat hellittää mutta eivät täysin katoa päästökaupan vaikutuksen takia, Juha Naukkarinen arvioi.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen; puh. 050 60 772
Sähkökauppatoimialan johtaja Pekka Salomaa; puh. 0500 324 486

www.energia.fi