Ajankohtaista » Lehdistötiedotteet » 2006 » Kaukolämmölle ei uusia kilpailuvaatimuksia

Tulosta

Kaukolämmölle ei uusia kilpailuvaatimuksia

Julkaistavissa heti
Lisätietoja: Johtaja Jari Kostama, puh. (09) 5305 2301 tai 050-301 1870

www.energia.fi

Kaukolämmölle ei uusia kilpailuvaatimuksia

Kaukolämmön nykyinen kilpailutilanne lämmitysmarkkinoilla todettiin riittäväksi kauppa- ja teollisuusministeriön teettämässä selvityksessä kaukolämpötoiminnan viranomaisvalvonnan kehittämisestä. Energiateollisuus ry on tyytyväinen Gaia Group Oy:n tekemän selvityksen tuloksiin. Kaukolämmitys on alusta alkaen ollut markkinaehtoista liiketoimintaa kilpaillessaan lämmitysmarkkinoilla muiden lämmitysmuotojen kanssa, toteaa kaukolämpötoimialan johtaja Jari Kostama. Kaukolämmitys ei ole, eikä siitä pidä muodostaa säädeltyä monopolitoimintaa.

Kaukolämmön kuluttajamarkkinoiden avaamiselle sähkömarkkinoiden tapaiselle kilpailulle ei selvityksen mukaan ole perusteita. Ulkopuoliset tuottajat eivät voi kilpailla paikallisen lämmöntuottajan kanssa kaukolämmön toimituksista samassa verkossa, mutta kaukolämmön hinta voidaan pitää kohtuullisena eri lämmitysmuotojen kesken tapahtuvan kilpailun avulla.

Gaian selvitys esittää kaukolämpötoiminnalle lisää avoimuutta. Kostaman mielestä kaukolämmön hinnoittelu Suomessa on kuitenkin jo nyt varsin läpinäkyvää. Käytännössä kaikkien kaukolämpöyritysten hinnoittelutiedot ovat saatavissa joko internetistä tai suoraan yrityksestä. Energiateollisuus ry on myös lisännyt hinta- ja kustannustietojen saatavuutta laittamalla paikkakuntakohtaiset hinnat omille kotisivuilleen. Kaukolämmön liittymis- ja myyntiehdot perustuvat laajasti Energiateollisuuden laatimiin suosituksiin, jotka on valmisteltu yhteistyössä kilpailu- ja kuluttajaviranomaisten kanssa.

Lisäksi Energiateollisuus ry on yhdessä asiakasjärjestöjen kanssa käynnistänyt viime syksynä projektin, joka tähtää mm. kaukolämmön kehittämiseen laadukkaana tuotteena, vuorovaikutuksen lisäämiseen asiakkaiden kanssa ja hinnoittelun avoimuuden ja vertailtavuuden varmistamiseen.

Kaukolämmön alueelliset hintaerot ovat verrattain suuria. Tähän vaikuttavat mm. kaukolämpöjärjestelmän koko ja mahdollisuudet sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, tuotannossa käytetyt polttoaineet sekä asiakas- ja taajamarakenne. Kaukolämmön keskimääräinen hinta Suomessa on kuitenkin selkeästi Länsi-Euroopan halvin ja halvimpia myös laajentuneessa Euroopassa.

Suomessa kaukolämpötoiminnan viranomaisvalvonta perustuu pääosin kilpailunrajoituslainsäädäntöön. Kuluttaja-asiakkaiden asemaa turvaa lisäksi kuluttajansuojalaki. Kaukolämpöyritys on Kilpailuviraston mukaan kaukolämpöön liitettyjen asiakkaiden suhteen määräävässä markkina-asemassa. Määräävä markkina-asema – tulkinnan taustalla on se, että kaukolämmityksen vaihtaminen toiseen lämmitystapaan vaatii useimmiten huomattavat investoinnit. Tästä huolimatta valtaosa nykyisin kaukolämmitettävistä rakennuksista on vaihtanut lämmitysmuotoa, lähinnä siirtynyt öljylämmityksestä kaukolämmitykseen. Esimerkiksi vuonna 2004 uusista kaukolämpöasiakkaista jopa 46 prosenttia oli lämmitysmuotoa vaihtaneita. Investointitaso ei tilastojen mukaan ole myöskään syy siirtyä kaukolämmityksestä muuhun lämmitysenergian hankintatapaan - etenkään laiteuusinnan yhteydessä.

Kostaman mukaan kaukolämmitys noudattaa maassamme hyvin määräävän markkina-aseman periaatteita. Hintatasomme on kohtuullinen ja kilpailukykyinen, hinnoittelu on riittävän kustannusvastaavaa ja läpinäkyvää. Samantyyppisiä asiakkaita kohdellaan tasapuolisesti ja kilpailun piirissä olevat lisäpalvelut hinnoitellaan erikseen kustannusvastaavasti.

Kaukolämpöasiakkaat ovat asiakastyytyväisyystutkimusten perusteella hyvin tyytyväisiä valitsemaansa lämmitysmuotoon. Tätä tukee myös se, että kilpailu- ja kuluttajavirastot saavat vuosittain yhteensä vain 2–4 kantelua kaukolämpöasiakkailta. Yksityisoikeudellisia riitatapauksia ei myöskään ole tiedossa. Kaukolämpöasiakkaita on noin 100 000 kpl.

Kaukolämmityksellä on laaja yhteiskunnallinen hyväksyntä, mihin ovat vaikuttaneet ennen kaikkea alusta alkaen asiakasmyötäinen toiminta sekä kaukolämmityksen ja siihen liittyvän yhteistuotannon tehokkuus ja ympäristön laatua parantava vaikutus.