Ajankohtaista »
Lehdistötiedotteet »
2007 »
Ilmaston lämpeneminen kääntänee kaukolämmön kulutuksen laskuun 2020-luvulla
Tulosta
Ilmaston lämpeneminen kääntänee kaukolämmön kulutuksen laskuun 2020-luvulla
Julkaistavissa heti
Lisätietoja:
Johtaja (kaukolämpö) Jari Kostama, puh. 050
– 3011 870
Asiantuntija Iivo Vehviläinen, Gaia Consulting Oy, puh. 050 –
3453 705
www.energia.fi
Ilmaston lämpeneminen kääntänee kaukolämmön kulutuksen laskuun 2020
-luvulla
"Kaukolämpöyritysten on varauduttava ilmaston lämpenemiseen tosissaan
ja uutta investoinneiltaan kevyempää kaukolämpöteknologiaa on kyettävä
kehittämään pienenevän lämmön kysynnän olosuhteisiin" toteaa Energiateollisuus
ry:n kaukolämpötoimialan johtaja Jari Kostama. Hiljattain valmistuneen
selvityksen perusteella näyttää siltä, että kaukolämpöyritykset eivät vielä ole
riittävästi varautuneet ilmaston lämpenemiseen ja energiatehokkuuden kasvuun
rakennuskannassa.
Loppukesästä valmistuneen selvityksen "Lämmön ja sähkön yhteistuotannon
potentiaali sekä kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen tulevaisuus Suomessa"
toteutti Gaia Consulting Oy Energiateollisuus ry:n ja kauppa- ja
teollisuusministeriön toimeksiannosta.
Selvityksessä luodun taustaskenaarion mukaan kaukolämmön kulutus kasvaisi
noin 2 TWh (31,6 TWh) vuoteen 2020 mennessä, mutta kääntyisi pian sen jälkeen
loivaan laskuun siten, että vuonna 2050 kaukolämmön myynti olisi jo nykytasoa
(2005: 29,8 TWh) alhaisempi (29,0 TWh). Syynä kulutuksen laskuun olisivat
ilmaston lämpeneminen sekä rakennuskannan energiatehokkuuden parantuminen.
Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa syntyvän sähkön määrä kasvaisi
taustaskenaarion mukaan noin 17 TWh:iin vuonna 2020 ja noin 22 TWh:iin vuonna
2050.
Taustaskenaarion lisäksi selvityksessä kerättiin myös kyselyllä
kaukolämpöyritysten näkemyksiä tulevasta kehityksestä. Kaukolämpöyritykset
arvioivat kaukolämmön kulutuksen merkittävästi taustaskenaariota suuremmaksi eli
vuodelle 2020 noin 35 TWh ja vuodelle 2050 noin 38 TWh. Yhteistuotannon kasvun
osalta toiminnanharjoittajat olivat arvioissaan jonkin verran taustaskenaariota
varovaisempia, 2020 noin vajaat 17 TWh ja 2050 noin 18 TWh.
Yritysten arviot tulevaisuudesta poikkeavat merkittävästi aiempien
selvitysten ja nykyisten poliittisten linjausten perusteella luodusta
taustaskenaariosta. Erot selittynevät lähinnä ilmastonmuutokseen ja
rakennuskannan energiatehokkuuden kehitykseen liittyvien oletusten eroista.
Mikäli ilmaston lämpeneminen etenee YK:n asettaman kansainvälisen
ilmastopaneelin (IPCC) esittämien skenaarioiden kuvaamalla tavalla, vähenee
rakennusten lämmitystarve Suomessa noin 12 % vuoteen 2030 ja noin 16 % vuoteen
2050 mennessä. Myös energiatehokkuuden lisääminen vaikuttaa rakennuskannan
lämmitystarvetta pienentävästi uudisrakentamisen ja korjaustoimien myötä.
Matalaenergiatalojen lisääntyvä rakentaminen johtaisi investointivaltaisten
lämmitysmuotojen kuten kaukolämmityksen suhteellisen kilpailukyvyn
heikkenemiseen.
Kaukojäähdytyksen potentiaalin arviointi on teknologian nuoruuden takia
haastavaa, mutta potentiaali lienee useampia terawattitunteja.
Toiminnanharjoittajien arvion mukaan kaukojäähdytysenergian kulutus kasvaisi
tasaisesti aina 1,4 TWh:iin vuonna 2050