Euroopan unionin sähkömarkkinat yhdentymässä kovaa vauhtia
ENERGIATEOLLISUUS RY
Kouvolan Energiatapaaminen
Lehdistötiedote,
julkaistavissa 16.5.2007 klo 10
EU:n sähkön sisämarkkinoita on synnytetty jo runsaat kymmenen vuotta.
Heinäkuun alussa toteutuu markkinoiden muodollinen avaaminen koko EU-alueella,
kun kaikki kotitalousasiakkaatkin voivat kilpailuttaa sähkön hankintansa.
Yhteiseurooppalaisten markkinoiden kehittäminen loppuasiakkaille kestänee
kuitenkin vielä pitkään. Sen sijaan sähkön tukkumarkkinoilla yhdentymiskehitys
on saanut viime aikoina yllättävänkin kovaa vauhtia, ET:n toimitusjohtaja Juha
Naukkarinen sanoo.
Sähkömarkkinat ovat nyt laajenemassa pohjoismaisista pohjoiseurooppalaisiksi.
Tällaista kehitystä tukee sekä Norjasta Alankomaihin ensi vuodenvaihteeseen
valmistuva 700 megawatin (MW) yhteys ja myös se, että pohjoismaiset markkinat
ovat entistä vahvemmin yhdistymässä Saksan markkinoihin Tanskan ja Saksan
välillä olevien siirtoyhteyksien kautta.
Yhdistäminen toteutetaan ns. market coupling –menettelyllä, jota koskeva
aiesopimus kantaverkkoyhtiöiden ja sähköpörssien välillä tehtiin viime syksynä.
Tässä prosessissa Pohjoismaille ja Saksalle lasketaan sähköpörsseihin annettujen
tarjousten perusteella yhteisesti energianhinnat. Samalla määritetään
siirtoyhteyksien käyttö, havaitaan mahdolliset siirtokapasiteetin rajoitukset ja
pullonkaulat ja tämän johdosta syntyvät hinta-alueet. Järjestelmä tulee voimaan
jo kuluvan vuoden loppupuolella ja se laajentaa nykyisen pohjoismaisen
markkina-alueen sähkömäärältään yli kaksinkertaiseksi.
Sähkömarkkinoiden yhdentymiskehitys jatkuu tästä eteenpäinkin ja voidaan
arvioida, että Saksan ja Ranskan markkinat yhdistyvät parin vuoden sisällä.
Pohjoismaista, Saksasta ja Ranskasta koostuva yhtenäinen markkina-alue olisi
sähkömäärältään jo 1.300 terawattituntia (TWh) vuodessa, eli yli kolminkertainen
pohjoismaisiin markkinoihin verrattuna.
Pohjoismaisen siirtoverkon investointiohjelma
supistamassa
merkittävästi erillisiä hinta-alueita
EU:n energiapakettia koskevassa julkisessa keskustelussa ilmastokysymykset
ovat nousseet vahvasti näkyville ja markkinoiden kehittäminen on jäänyt
vähemmälle huomiolle. Silti sähkömarkkinoiden edistäminenkin on näkyvästi esillä
paketissa. Nyt näyttäisi, että keskeiset suuntaviivat EU-markkinoiden
kehittämisessä saadaan pohjoismaisten markkinoiden kokemuksista.
Pohjoismaisella tasolla markkinoiden kehittäminen näkyy konkreettisesti
pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden päättämässä siirtoverkon
investointiohjelmassa, johon kuuluu viisi kohdetta. Ohjelman
kokonaiskustannukset ovat noin miljardi euroa ja se nostaa siirtotehoja yhteensä
yli 3 000 MW. Vuosina 2009–2013 toteutettava investointiohjelma vahvistaa
merkittävästi siirtoyhteyksiä ja vähentää olennaisesti hinta-alueiden
syntymistä.
Viime vuonna Suomi oli omana hinta-alueenaan 7 prosenttia ajasta,
investointien jälkeen osuus supistuu arvioiden mukaan vain 2 prosenttiin
kokonaisajasta. Kaikki Pohjoismaat olivat vuonna 2006 samana hinta-alueena, eli
kaikissa maissa oli sama pörssihinta 33 prosenttia ajasta. Investointien jälkeen
arvio on, että pörssihinta on yhtenäinen jo 75 prosenttia ajasta.
Hinnatkin yhdentyvät
EU:ssa on meneillään laaja kehitysprosessi sähkön markkina-alueiden
yhdistämiseksi ja markkinoiden läpinäkyvyyden parantamiseksi. Markkinoilta
raivataan nyt niitä esteitä, jotka on nähty mahdollisiksi uhiksi markkinoiden
toimivuudelle. Esimerkiksi joissain pohjoismaisissa selvityksissä esitetyt
pelot, että kansallisen tason markkinoiden keskittyminen saattaisi olla uhkana
kilpailun toimivuudelle, pitäisivät nyt olennaisesti hälvetä.
Sähkön hintataso Keski-Euroopassa on ollut perinteisesti korkeampi kuin
Pohjoismaissa. Tosin jo viime vuonne Pohjoismailla ja Saksalla oli täysin sama
hintataso noin 17 prosenttia koko ajasta. Hintatasot tulevat markkinoiden
yhdentyessä myös entistä enemmän yhdentymään.
Pidemmän aikavälin hintavaikutuksia arvioitaessa on huomioitava, että
samanaikaisesti kilpailu Keski-Euroopassa kehittyy ja että Pohjoismaissa sähkön
käytön kasvaessa vesivoiman suhteellinen merkitys joka tapauksessa vähenee.
Hinnanmäärääjänä markkinoilla olisi pohjoismaisellakin tasolla entistä enemmän
samantyyppinen tuotantokapasiteetti kuin Keski-Euroopassa.
Sähkömarkkinoiden kehittyessä ja yhdentyessä kokonaistehokkuus EU-tasolla
paranee. Markkinoiden yhdentyminen tullee meillä tasaamaan erityisesti
vesitilanteen vaihteluista johtuneita hintavaihteluita. Toisaalta voidaan myös
olettaa, että viime vuosina pienentynyt hintaero yö- ja päiväsähkön välillä
saattaa taas kasvaa. Vesivoiman suhteellinen merkitys pienenee ja näiltä osin
palataan lähemmäs samantyyppistä hinnanmääräytymistä, kuin Suomessa oli ennen
pohjoismaisten markkinoiden yhdentymistä, arvioi Naukkarinen.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Juha
Naukkarinen; puh. 050 60 772
Johtaja Pekka Salomaa;
puh. 0500 324 486