Energiateollisuuden liittokokous Levillä
ENERGIATEOLLISUUS RY
Lehdistötiedote 8.5.2008
Julkaistavissa klo
13
Puheenjohtaja Seppo Ruohonen
ET:n liittokokousseminaarissa Levillä
8.5.:
Energian hintalapulla on väliä
On tärkeää, että Suomi voi säilyttää asemansa kohtuuhintaisen
energian maana jatkossakin. Edullinen energia on kilpailukykytekijä, se toimii
puskurina inflaatiota vastaan ja heijastuu suoraan kansalaisten hyvinvointiin ja
ostovoimaan. Jotta voimme taata edullisen energian saannin ja samalla vastata
ilmastokysymyksen tärkeimpään haasteeseen eli hiilidioksidipäästöjen
vähentämiseen, tarvitsemme tuntuvia investointeja päästöttömään ja
vähäpäästöiseen energiantuotantoon. Ja tarvitsemme ennen kaikkea ilmapiirin,
jossa investoinneille ei aseteta turhia rajoitteita, Energiateollisuus ry:n
hallituksen puheenjohtaja Seppo Ruohonen sanoo.
ET:n selvitykset osoittavat, että tarvitsemme runsaasti uutta
sähköntuotantokapasiteettia paitsi EU:n ilmasto- ja uusiutuvan energian
tavoitteiden takia myös sen takia, että ensi vuosikymmenellä Suomesta poistuu
huomattava määrä vanhaa kapasiteettia. Maamme tuontiriippuvuutta tulisi myös
vähentää ja lisätarvetta tulee myös kysyntäpuolelta, joka elinkeinoelämän
ennusteiden mukaan kasvaa edelleen, joskin hidastuen.
– Vaikka hyödyntäisimme kaiken uusiutuvan energian, tarvitsemme vuoteen 2020
mennessä perusvoiman tuotantoon vähintään kaksi uutta ydinvoimayksikköä ja sen
lisäksi vielä hiililauhdevoimaa, Ruohonen korostaa.
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen:
EU:n usean rintaman toimintamalli
syö Euroopan kilpailukykyä
ja
hajottaa yhdentyviä energiamarkkinoita
EU tähtää ilmastonmuutoksen hillintään kolmella rintamalla eli on
valinnut rinnakkaisiksi tavoitteikseen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen,
uusiutuvan energian lisäämisen ja energiatehokkuuden parantamisen. Lisäksi
tavoitellaan biopolttoaineiden osuuden merkittävää kasvattamista liikenteessä.
Kaikki hyviä tavoitteita, mutta rinnakkaiset tavoitteet heikentävät
kustannustehokkuutta, aiheuttavat tarpeettomia lisäkustannuksia ja saattavat
jopa vaikeuttaa päätavoitteen saavuttamista eli hiilidioksidipäästöjen
vähentämistä, sanoo ET:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.
– Jo nyt on nähtävissä, että biopolttoainetavoitteeseen kohdistuu
raaka-ainehankinnoista ja ruuan hinnan nousupaineista johtuvaa kritiikkiä.
Ongelmiin törmätään varmasti myös uusiutuvan energian lisäämistavoitteen
kohdalla, mikäli pidetään loppuun asti tiukasti kiinni siitä, että tavoite on
näinkin kunnianhimoinen ja sitova. Onkin enemmän kuin toivottavaa, että Ranskan
puheenjohtajakaudella paketin naruja höllennetään.
EU:n monikärkiohjusmallin ongelmana on Naukkarisen mukaan myös se, että kun
on useita rinnakkaisia tavoitteita, tarvitaan myös useita rinnakkaisia
ohjauskeinoja. Sellainen järjestelmä ei voi olla kustannustehokas vaan rasittaa
EU:n kilpailukykyä ja vie pohjaa Lissabonin strategialta tehdä EU:sta maailman
kilpailukykyisin talousalue.
– Kun ilmastokysymys eli hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pidettäisiin
selkeänä päätavoitteena, päästökauppa hilaisi tavoitetta koko ajan lähemmäksi ja
lähemmäksi. Päästökauppajärjestelmä tukee myös sellaisenaan uusiutuvan energian
käyttöä ja energiatehokkuuden lisäämistä. Vaikka päästökauppajärjestelmässä
onkin vielä parantamisen varaa, riittäisi se hyvin ohjauskeinoksi. Mikäli
uusiutuvaa energiaa halutaan edistää myös muulla tavoin, pitäisi keinon
mielestämme olla ensisijaisesti investointitukien nykyistä määrätietoisempi
käyttö ja toissijaisesti uusiutuvien sertifikaattimalli, joka toimii
mahdollisimman kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti ja joka on
laajennettavissa koko EU:n kattavaksi.
Nyt on selvästi nähtävissä vaara, että uusiutuvan energian tukikeinot
hajautuvat EU:n 27 jäsenvaltion kesken kansallisiksi ratkaisuiksi. Kun
uusiutuvien tavoite on näinkin kunnianhimoinen ja uusiutuvien lähteet taas
rajalliset, voi tämä pahimmillaan johtaa EU-maiden väliseen kilpajuoksuun
energiatuista ja kustannusten tarpeettomaan nousuun. Kansalliset ratkaisut
hajauttavat myös yhdentymässä olevia energiamarkkinoita kansalliselle tasolle.
Tämä on selvässä ristiriidassa EU:n keskeisen tavoitteen kanssa, eli luoda EU:n
puitteissa toimivat markkinat, Naukkarinen korostaa.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Juha
Naukkarinen, puh. 050 60 772