Yhteystiedot

Energiateollisuus ry
PL 100, 00101 Helsinki
Käyntiosoite:
Fredrikinkatu 51-53 B, 5. krs.
Laskutusosoite:
PL 380, 00131 Helsinki

Puhelin: (09) 530 520
Faksi: (09) 5305 2900
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@energia.fi
Internet: www.energia.fi

ET BRUSSELS
Brysselin toimisto
Rue de la Charité 17
B-1210 Brussels, Belgium
Tel. +32 (0)2 209 4309
Fax +32 (0)2 223 0805

Tulosta

Energiavuosi 2007 - KAUKOLÄMPÖ

Energiateollisuus ry
Lehdistötiedote
Julkaistavissa 22.1.2008 klo 10.00


Energiavuosi 2007

Kaukolämmön myynti hiukan edellisvuotta pienempi
Syyskauden myynti jäi 11 % normaalista

Kaukolämmön myynti laski viime vuonna Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan noin 3 prosentilla edellisvuodesta ja jäi 8 prosenttia normaalivuotta pienemmäksi, vaikka useilla paikkakunnilla kaukolämmitykseen liittyi ennätysmäärä uusia asiakkaita.  Myynnin laskuun vaikuttivat lämpimät säät. Kaukolämpöä myytiin 28,5 TWh (miljardia kilowattituntia). Myynnin rahallinen arvo oli 1,33 miljardia euroa.

Kaukolämpöä kului syyskaudella 11 % keskimääräistä vähemmän ja myynti jäi 48 miljoonaa euroa normaalia pienemmäksi. Koko syksy oli lämmin, varsinkin joulukuu, joka oli 5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Lokakuun lämpötila oli lähes 2 astetta normaalia korkeampi. Syys- ja marraskuu olivat sen sijaan likimain normaaleja. Vuoden alkupuolisko oli helmikuuta lukuun ottamatta tavanomaista lämpimämpi. Kaukolämmön myynti jäi tammi-toukokuussa 5 % keskimääräistä pienemmäksi.

Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 56 %. Kaukolämpöä myytiin näille 747 miljoonalla eurolla. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa 1,2 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Valtaosa maamme julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet maamme rakennuskannasta on liitetty kaukolämmitykseen. Suurimmissa kaupungeissa osuus on yli 90 prosenttia.

Kolme neljäsosaa kaukolämmöstä lämmön ja sähkön yhteistuotannosta

Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 31,3 TWh. Määrä oli 3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. 75 % kaukolämmöstä saatiin lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Pelkästään kaukolämpöä tuotettiin 25 %. Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa saatiin 14,5 TWh sähköä. Määrä väheni edellisvuodesta noin prosentilla. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa.

Hiilidioksidipäästöt vähenivät

Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 6,9 miljoonaa tonnia, vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli lähes 0,3 miljoonaa tonnia. Keskimääräinen päästö oli 220 g/kWh jääden hieman edellistä vuotta pienemmäksi.

Maakaasu edelleen tärkein 

Maakaasulla tuotettiin 35 % kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus nousi vajaalla prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. Kivihiilen osuus oli 26 %. Sen käyttö laski reilulla prosenttiyksiköllä. Turpeen osuus säilyi 19 %:ssa. Puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten polttoaineiden, kuten biokaasun ja teollisuuden sekundaarilämmön osuus pysyi edellisvuoden tasolla, 12 %. Öljyllä tuotettiin noin 4 % kaukolämmöstä.

Kaukolämmön hinta

Kaukolämmön verollinen keskihinta, sisältäen energia- ja tehomaksun, oli 4,7 senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta nousi 6 prosentilla edellisestä vuodesta. Korotus lisäsi lämmityskustannuksia kerrostalokolmiossa 25 euroa/vuosi ja omakotitalossa 47 euroa/vuosi.  Lämpimät säät kompensoivat kuitenkin hinnankorotuksen.

Noin 24 % kaukolämmön hinnasta on veroja. Kaukolämmitysjärjestelmän koko vaikuttaa hintatasoon yleisesti eniten. Suurilla paikkakunnilla kaukolämpö tuotetaan edullisesti yhteistuotannossa sähkön kanssa. Muita kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia tekijöitä ovat käytettyjen polttoaineiden lisäksi tuotantolaitoksen ikä, taajaman rakenne, investointien tehokkuus ja omistajan tuottovaatimukset.

Kaukolämmön toimitusvarmuus erinomainen

Kaukolämmön toimitusvarmuus on 99,98 % Energiateollisuus ry:n kokoaman tilaston mukaan. Toimitusvarmuus on Suomessa kovillakin pakkasilla erinomainen. Teknisten laitteiden vikaantumisen aiheuttamat lämpökatkot ovat yleensä lyhytaikaisia ja niiden vaikutus huonelämpötiloihin on enimmillään vain muutaman asteen. Maamme kaukolämmön tuotantokapasiteetti on noin 19 700 MW. Kaukolämmitykseen liittyneiden asiakkaiden tehontarve taas on enimmillään noin 16 300 MW.

Vaurioiden aiheuttamat lämpökatkot ovat keskimäärin noin yksi tunti asiakasta kohden vuodessa energia- ja kaukolämpöyrityksiltä kerättyjen tietojen mukaan. Yksittäisiä häiriöitä sattuu valitettavasti vääjäämättä laitteiden teknisten vikaantumisten takia. Kaukolämmön hyvä toimitusvarmuus on pääosin koko järjestelmän ja siihen liittyvien laitteiden systemaattisen laadunvarmistuksen, kunnossapidon ja ennakkohuollon ansiota.

Lisätietoja: 
Asiantuntija Mirja Tiitinen, p. 09 5305 2305
Johtaja Jari Kostama, p. 050 301 1870

Avaa Energiavuosi 2007 -tiedotustilaisuuden 22.1.2008
lehdistötiedotteet ja Power Point –kuvat

Kaukolämpö 2007

- SUOMENKIELISET KAUKOLÄMPÖ 2007 -kalvot tästä
- RUOTSINKIELISET KAUKOLÄMPÖVUOSI 2007 -AINEISTOT (TIEDOTE JA PPT-KUVAT)
ENGLANNINKIELISET KAUKOLÄMPÖVUOSI 2007 -AINEISTOT (TIEDOTE JA PPT-KUVAT)

Sähkö 2007

- SUOMENKIELISET SÄHKÖVUOSI 2007 -AINEISTOT (TIEDOTE JA PPT-KUVAT)
- RUOTSINKIELISET AINEISTOT (TIEDOTE JA PPT-KUVAT)
ENGLANNINKIELISET AINEISTOT (TIEDOTE JA PPT-KUVAT)