Ajankohtaista » Lehdistötiedotteet » 2008 » Kyselytutkimus vesivoima-asenteista

Tulosta

Kyselytutkimus vesivoima-asenteista

ENERGIATEOLLISUUS RY
Lehdistötiedote 24.4.2008
Julkaistavissa klo 9.00

Vesivoiman hyväksyttävyys korkealla

Selvä signaali hallitukselle vesivoiman lisärakentamisen mahdollistamiseksi

Vesivoimalla on sähköntuotantomuotona laaja hyväksyttävyys kansalaisten keskuudessa. TSN Gallupilla teetetyn kyselytutkimuksen mukaan 87 prosenttia vastaajista kannattaa vesivoiman käyttöä sähköntuotannossa. Vain aurinkoenergia ja tuulivoima saavat tätä korkeamman hyväksyttävyyden. Kolmannes vastaajista haluaa lisätä vesivoimaa tuntuvasti ja vajaa kolmannes jonkin verran. 

Vesivoiman lisärakentamisen laaja kannatus on selvä signaali hallitukselle siitä, että sen pitäisi ohjelmansa mukaisesti mahdollistaa vesivoiman tuntuva lisääminen, Energiateollisuus ry:n sähköntuotantotoimialan johtaja Jukka Leskelä sanoo.

Leskelä korostaa myös sitä, että tutkimuksen tulokset vahvistavat kansalaisten näkevän vesivoiman lisäämisen keinona vastata haasteeseen edistää uusiutuvaa energiaa ja sähkön tuotannon omavaraisuutta. Kotimaisen sähköntuotannon tukemista pidetään tärkeimpänä syynä lisätä vesivoimaa (63 %), mutta lähes yhtä tärkeäksi koetaan uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen (62 %). Enemmistö vastaajista katsoo tärkeäksi myös sen, että vesivoimatuotannosta aiheutuvat päästöt ovat pieniä suhteessa muihin energiamuotoihin.

Leskelän mukaan nämä ovat erittäin tärkeitä näkökohtia, sillä EU:n asettamien velvoitteiden täyttäminen vaatii kaikkien uusiutuvan energian lähteiden hyödyntämistä. Vesivoiman tuntuva lisäämiseen ei tarvita valtion taloudellista tukea, mutta se edellyttää suojelulainsäädännön tarkistamista joidenkin kohteiden osalta.

Vastaajista 23 prosenttia ei halua lisätä vesivoimaa nykyisestä, ja vain 3 prosenttia haluaa vähentää sitä. Vesivoiman lisärakentamisen vastustusta perustellaan ennen kaikkea siksi, että jäljellä olevia koskia halutaan suojella. Enemmistö vastustajista pitää tärkeänä myös sitä, että vesivoiman rakentamisen katsotaan vievän edellytyksiä muiden elinkeinojen kuten matkailun kehittämiseltä.

Kyselytutkimus toteutettiin huhtikuun alkupuolella ja siihen vastasi Gallup Kanava – verkkopaneelin välityksellä 1184 eri puolella Suomea asuvaa täysi-ikäistä kansalaista. Naisia haastateltavista oli 636 ja miehiä 548. Tutkimuksen virhemarginaali on +-2,5 prosenttiyksikköä.

Suurin osa hyväksyy myös lisärakentamisen,
mikäli ympäristömuutokset ovat vähäisiä

Myös vesivoiman lisärakentaminen hyväksytään laajalti, mikäli se voidaan tehdä niin, että kosket ja jokiluonto eivät muutu olennaisesti. Vastaajista 43 prosenttia on täysin samaa mieltä väittämän kanssa ja 37 prosenttia jokseenkin samaa mieltä.  Myös vesivoiman täydennysrakentaminen niissä vesistöissä, jotka on jo otettu voimatalouskäyttöön, saa laajaa kannatusta. Vastaajista 36 prosenttia on täysin samaa mieltä väittämän kanssa ja 42 prosenttia jokseenkin samaa mieltä.  

Kaksi kolmasosaa vastaajista katsoo, että kun rakennetaan huomattavasti lisää tuulivoimaa, tarvitaan lisää myös säädettävää vesivoimaa turvaamaan sähköntuotantoa tuulettomina aikoina.

Tekojärvillä yllättävän vankka kannatus

Kysyttäessä kansalaisten suhtautumista tekojärviin ja niiden mahdolliseen rakentamiseen mielipiteet jakautuvat muita vastauksia enemmän. Tekojärvien rakentamisen kannatus on kuitenkin lähes kaksi kertaa suurempaa kuin vastustus - 44 prosenttia kannattaa ja 25 % vastustaa. Kolmasosalla vastaajista ei ole kantaa tekojärvien rakentamiseen. Tulvavesien nykyistä parempi hyödyntäminen voimantuotannossa ja vesivoiman taloudellisuus nähdään tekojärvikysymysten kohdalla myönteisiksi asioiksi.

Tekojärvien vastustajistakin enemmistö (55 %) on valmis hyväksymään tekojärvet, mikäli ne voidaan rakentaa aiheuttamatta huomattavaa haittaa ihmisille tai arvokkaille luontokohteille.

Tekojärviä koskeviin kysymyksiin tuli runsaasti ”en osaa sanoa” – vastauksia. Kenties se kertoo siitä, että vaikka vesivoimaa ja sen lisäämistä kannatetaankin, niihin liittyvät päätökset halutaan jättää asiantuntijoiden ja päättäjien arvioitaviksi, Leskelä sanoo.

– Tähän lainsäädäntömme tarjoaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja ympäristölupaharkinnan, joiden yhteydessä vesirakentamiseen liittyvät kysymykset voidaan ratkaista.

Pohjois-Suomessa kannatus suurempaa kuin Etelä-Suomessa

Alueellisesti tarkasteltuna tutkimus antaa selvän osviitan siitä, että vesivoiman ja sen lisärakentamisen kannattajia on Pohjois-Suomessa enemmän kuin Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa on myös enemmän kokemusperäistä tietoa vesivoimasta ja tekojärvistä, mikä näkyy pienempänä osuutena ”en osaa sanoa” – vastauksissa.

Ikäjakaumatarkastelu paljastaa taas vanhempien ikäluokkien suosivan vesivoimaa nuorempia enemmän. Puolueista RKP ja perussuomalaiset ovat tiukimmin vesivoiman puolella, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit niukimmin. Suurimmista puolueista keskustasta löytyy eniten vesivoiman kannattajia, sen jälkeen kokoomuksesta, mutta vesivoimavastustuksessaan profiloituneista sosiaalidemokraateista ja vihreistäkin vesivoiman lisärakentamista kannattaa sentään 60 prosenttia.

Suomessa on yli 200 vesivoimalaitosta, joiden sähköteho on yhteensä noin 3000 MW. Vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta vuonna 2007 oli 18 prosenttia. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli yhteensä 32 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöttömien tuotantomuotojen 61 prosenttia. Suomessa kulutettiin viime vuonna sähköä yhteensä 90,3 TWh ja sähkön tuonnin osuus oli 14 prosenttia kulutuksesta.

Avaa tästä Vesivoiman asennekyselyn 2008 tulokset

Lisätiedot:
Johtaja Jukka Leskelä, puh. 050 593 7233
Asiantuntija Kati Takala, puh. 040 528 8432