ENERGIAVUOSI 2009 KAUKOLÄMPÖ
ENERGIATEOLLISUUS RY
Lehdistötiedote 20.1.2010, julkaistavissa klo
10
Energiavuosi 2009
Kaukolämmön myynti ennätykseen
- kulutus kasvoi 10 prosenttia
Kaukolämmön toimitusvarmuus erinomainen
Kaukolämmön myynti nousi viime vuonna Energiateollisuus ry:n
laskelmien mukaan kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Kulutus vastasi
lähes normaalivuotta ja jäi noin kaksi prosenttia lämpötilaltaan normaalia
vuotta pienemmäksi. Kaukolämpöä myytiin vuoden aikana 31,3 miljardia
kilowattituntia (TWh), sen rahallinen arvo oli 1,76 miljardia euroa.
Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 56 prosenttia.
Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa 1,2 miljoonaa ja
kaukolämpötaloissa asuu noin 2,6 miljoonaa ihmistä.
Valtaosa julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet kaikkien
rakennustemme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Suurimmissa
kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 90 prosenttia katetaan
kaukolämmöllä. Viime vuonna kaukolämmitykseen liittyi useilla paikkakunnilla
runsaasti uusia, erityisesti lämmitysmuotoaan vaihtaneita asiakkaita.
Kolme neljäsosaa kaukolämmöstä lämmön ja sähkön yhteistuotannosta
Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 34,2 TWh. Määrä on kymmenen prosenttia
edellisvuotta enemmän. 73 prosenttia kaukolämmöstä saatiin lämmön ja sähkön
yhteistuotannossa. Kaukolämmön erillistuotanto kattoi tuotannosta 27 prosenttia.
Erillistuotannon osuus kasvoi, koska kylmimpien jaksojen aikana käytetään
huippulämpökeskuksia kattamaan lyhytaikaisia huipputehon tarpeita. Näitä kylmiä
jaksoja oli 2009 huomattavasti edellisvuotta enemmän alkuvuodesta ja erityisesti
joulukuussa.
Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa saatiin 14,8 TWh sähköä. Määrä kasvoi
edellisvuodesta noin viisi prosenttia. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa
säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin
erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa.
Hiilidioksidipäästöt kasvoivat
Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästö oli 7,4 miljoonaa tonnia, jossa on
kasvua edelliseen vuoteen verrattuna lähes 12 prosenttia. Pääosin kasvu johtui
edellistä vuotta suuremmasta tuotannosta ja biopolttoaineiden
saantivaikeuksista. Keskimääräinen päästö oli 218 g tuotettua kilowattituntia
kohden, joka oli vajaa 2 prosenttia edellisvuotta suurempi. Ominaispäästön kasvu
johtui pääosin huippulämpökeskusten käytön kasvusta.
Maakaasu edelleen tärkein polttoaine
Maakaasulla tuotettiin 35 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä.
Osuus laski 1,5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Kivihiilen osuus oli 26
prosenttia. Sen käyttö nousi lähes kaksi prosenttiyksikköä. Turpeen osuus laski
16 prosenttiin. Puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten uusiutuvien
energialähteiden, kuten biokaasun ja teollisuuden sekundaarilämmön osuus pysyi
lähes edellisvuoden tasolla, 14 prosentissa. Öljyllä tuotettiin 7 prosenttia
kaukolämmöstä.
Öljyä käytettiin huomattavasti edellisvuosia enemmän. Öljyllä jouduttiin
korvaamaan viime kevään turpeen käyttöä. Lisäksi lämmön tuotanto
lämpökeskuksissa kylmien jaksojen aikana oli edellisvuotta suurempaa.
Kaukolämmön hinta nousi
Kaukolämmön verollinen keskihinta, sisältäen energia- ja tehomaksun, oli 5,62
senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta nousi 8,7 prosenttia edellisestä vuodesta.
Kaukolämmön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden hinnat olivat korkealla vielä
alkuvuodesta, sen jälkeen ne osittain kääntyivät laskuun. Erityisesti
puupolttoaineiden hinnat jatkoivat voimakasta nousua koko vuoden.
Noin 24 prosenttia kaukolämmön hinnasta on veroja. Kaukolämmitysjärjestelmän
koko vaikuttaa hintatasoon yleisesti eniten. Suurilla paikkakunnilla kaukolämpö
tuotetaan edullisesti yhteistuotannossa sähkön kanssa. Muita kaukolämmön
hintatasoon vaikuttavia tekijöitä ovat käytettyjen polttoaineiden lisäksi
tuotantolaitoksen ikä, taajaman rakenne, investointien tehokkuus ja omistajan
tuottovaatimukset.
Kaukolämmön toimitusvarmuus erinomainen
Kaukolämmön asiakkaalta lämmöntoimitus on poikki keskimäärin kaksi tuntia
vuodessa. Kaukolämmön toimitusvarmuus on 99,98 prosenttia. Keskeytykset
aiheutuvat järjestelmän häiriöistä ja niiden korjauksesta. Myös uusien
asiakkaiden liittämistyöt ja kadunrakennuksesta johtuvat johtojen siirrot
aiheuttavat jakeluhäiriöitä. Valtaosa keskeytyksistä on suunniteltuja eli
ilmoitetaan asiakkaille etukäteen.
Toimitusvarmuus on Suomessa kovillakin pakkasilla erinomainen. Teknisten
laitteiden vikaantumisen aiheuttamat lämpökatkot koskevat yleensä hyvin rajattua
määrää asiakkaita ja ovat lyhytaikaisia. Korkea toimitusvarmuus on
systemaattisen laadunvarmistuksen, kunnossapidon ja ennakkohuollon ansiota.
Kaukolämmön tuotantokapasiteetti on noin 20 000 megawattia (MW).
Kaukolämmitykseen liittyneiden asiakkaiden tehontarve taas on enimmillään noin
16 800 MW.
Lataa tästä KAUKOLÄMPÖ 2009 -kuvat Power
Point -tiedostona
Lisätietoja:
Asiantuntija Mirja
Tiitinen, puh. 050 434 6994
Johtaja Jari Kostama,
puh. 050 301 1870
www.energia.fi/
www.kaukolampo.fi/
Avaa muut ENERGIAVUOSI 2008 -lehdistötiedotteet