ENERGIAVUOSI 2009 SÄHKÖ
ENERGIATEOLLISUUS RY
Lehdistötiedote 20.1.2010, julkaistavissa klo
10
Huom! Lukuja tarkistettu 28.1.2010
Energiavuosi 2009
Sähkön käyttö väheni taantuman vuoksi 7 prosenttia
- teollisuuden
sähköntarve väheni 16 prosenttia,
muu kulutus kuitenkin yli kahden
prosentin kasvussa
Venäläissähkön tuonti ennätykseen
Talven hintapiikit osoitus
sähköntuotantokapasiteetin
lisäystarpeesta
Sähkönkulutus kääntyi viime vuoden lopulla taas kasvuun, mikä viittaa
taantuman pahimman vaiheen ohittamiseen. Joulukuussa teollisuuden sähkönkäyttö
kasvoi vuodentakaisesta vastaavasta kuukaudesta ensi kerran kahteen vuoteen.
Taantuma leimasi kuitenkin vahvasti vuotta 2009, ja sähkönkäyttö väheni
seitsemän prosenttia.
Suurimmat muutokset viime vuonna olivat teollisuuden sähkönkulutuksen
supistuminen 16 prosenttia ja vesivoimatuotannon supistuminen neljänneksellä.
Sähkön tuonti Venäjältä nousi kaikkien aikojen ennätykseen. Myös ydinvoiman ja
tuulivoiman tuotannoissa saavutettiin ennätykset. Sähkön ja lämmön
yhteistuotanto väheni teollisuuden yhteistuotannon supistumisen myötä, ilmenee
Energiateollisuus ry:n Energiavuosi 2009 –tiedoista.
Kuluvan talven toistaiseksi suurin tilastoitu huipputeho - 14 077 megawattia
(MW) - saavutettiin torstaina 17.12.2009. Joulun alla saavutettu huipputeho oli
noin 790 MW suurempi kuin talvikauden 2008/2009 huipputeho. Tammikuun pakkasilla
huipputeho nousi mahdollisesti vielä korkeammalle kuin ennen joulua. Pakkasten
aikaan sähkön markkinahinnoissa on ollut kaksi hintapiikkiä: joulukuun 17. päivä
sähköpörssissä kallein tunti oli 1400 euroa/MWh, tammikuun 8. päivä kolme
kalleinta tuntia maksoivat 1000 eur/MWh. Hintapiikit osoittavat
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Juha Naukkarisen mukaan
tarpeen lisätä sähköntuotantokapasiteettia Suomessa ja Ruotsissa.
Sähkön käyttö väheni taantuman vuoksi 7 prosenttia
Suomi käytti sähköä viime vuonna 80,8 miljardia kilowattituntia
(terawattituntia, TWh), vähennys vuoteen 2008 oli 6,5 TWh eli 7,4 prosenttia.
Lämpötilakorjattuna sähkönkäyttö väheni viime vuonna 8,8 prosenttia.
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi sähkön käytöstä viime vuonna
lähes 30, ydinvoima lähes 28, vesivoima runsaat 15 sekä hiili- ja muu
lauhdutusvoima yli 11 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,3 prosenttia. Sähkön
nettotuonti kattoi 15,0 prosenttia sähkön käytöstä.
CHP-tuotanto (24,2 TWh) supistui lähes yhdeksän prosenttia
teollisuustuotannon supistumisen vuoksi. Kaukolämmityksen yhteydessä tuotettiin
sähköä kuitenkin prosentin verran enemmän kuin vuonna 2008, teollisuuden CHP
väheni viidesosan. Ydinvoiman tuotanto (22,6 TWh) nousi kaikkien aikojen
ennätykseensä.
Vesivoima supistui neljänneksen
Vesivoima (12,6 TWh) supistui neljänneksen edellisvuonna saavutetusta
ennätyksestään. Pääosin hiilellä tuotettua lauhdutussähköä (9,1 TWh) tarvittiin
3,7 prosenttia enemmän. Tuulivoiman tuotanto (0,3 TWh) kasvoi lähes kuusi
prosenttia uusien tuulivoimalaitosten myötä.
Sähkön nettotuonti (12,1 TWh) supistui runsaat viisi prosenttia.
Pohjoismaiden vesitilanne huononi selvästi edellisvuodesta ja oli koko vuoden
pitkä ajan keskiarvon alapuolella. Sähkön tuonti Ruotsista ja Norjasta väheni
edellisvuodesta, ja sähkökauppa Pohjoismaiden kanssa oli edellisvuoden tapaan
Suomelle vientivoittoista. Sähkön tuonti Virosta supistui viidenneksen. Tuonti
Venäjältä sen sijaan kasvoi kahdeksan prosenttia ja nousi kaikkien aikojen
ennätykseen. Runsaat 14 prosenttia viime vuonna Suomessa kulutetusta sähköstä
oli tuotu Venäjältä.
Teollisuuden osuus sähkön käytöstä putosi alemmas kuin koskaan
Teollisuuden sähkön tarve supistui viime vuonna 16 prosenttia. Samalla
teollisuuden osuus Suomen sähkönkulutuksesta putosi 46 prosenttiin. Osuus on
alempi kuin koskaan aikaisemmin. Määrällisesti teollisuuden kulutus painui viime
vuonna alle vuoden 1997 tason. Suurin sähkönkulutuksen lasku oli
metsäteollisuudessa. Syksyllä teollisuuden sähkönkulutuksen muutos osoitti, että
teollisuudessa on tapahtunut selvä muutos parempaan. Joulukuussa teollisuuden
sähkönkulutus oli jo kasvussa.
Viime vuonna asuminen ja maatalous käyttivät sähköstä noin 29 sekä
palvelut ja rakentaminen noin 22 prosenttia. Siirto- ja jakeluhäviöihin meni
sähköstä noin neljä prosenttia.
Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt 12,7 miljoonaa tonnia
Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viime
vuonna 12,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, noin viisi prosenttia enemmän kuin
edellisvuonna. Kasvu johtuu CHP-tuotannon supistumisesta, biopolttoaineiden
saantivaikeuksista ja siitä, että hiili on korvannut myös kaasun käyttöä.
Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 63-prosenttisesti
kasvihuonekaasupäästötöntä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 31 prosenttia
sähköntuotannosta.
Markkinasähkö keskimäärin neljäsosa halvempi kuin vuonna 2008
Nord Pool Spot –sähköpörssissä sähkön markkinahinnat olivat viime vuonna
selvästi edellisvuotta alemmat. Keskimäärin markkinasähkön hinta oli Suomessa
viime vuonna 3,7 snt/kWh, yli neljäsosan halvempi kuin vuonna 2008 keskimäärin.
Sähkön hinta Suomessa on Euroopan halvimpia. Ostovoimalla mitaten
kotitaloussähkön hinta on EU-maiden halvin ja noin kolmasosan halvempi kuin
EU-maissa keskimäärin, ilmenee EU:n Eurostat-tilastosta.
Energia-alalla massiivisia investointeja
Energia-ala on jo vuosikausia ollut eri teollisuudenaloista suurin investoija
maassamme. Vuonna 2009 alan investoinnit olivat noin puolet maamme koko
teollisuuden investoinneista. Seuraavan 15 vuoden aikana sähkön ja kaukolämmön
investoinneiksi arvioidaan yhteensä noin 25-30 miljardia euroa.
Energiateollisuuden loppuvuodesta 2009 julkistamassa vuoteen 2050 yltävässä
visiossa on arvioitu, että sähkö korvaa fossiilisia polttoaineita mm.
liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuuden prosesseissa. Tämä vähentää
merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, parantaa energiatehokkuutta ja lisää
samalla sähkön käyttöä.Uutta sähköntuotantokapasiteettia arvioidaan vuoteen 2030
mennessä tarvittavan 7000 – 8000 megawattia ja vuoteen 2050 mennessä 19 000 – 27
000 MW.
Lataa tästä SÄHKÖVUOSI 2009 -kuvat Power Point
-tiedostona
Avaa tästä Kuukausittaiset sähkötilastot
Lisätiedot:
www.energia.fi/
toimitusjohtaja
Juha Naukkarinen, puh. 050 607 72
viestintäpäällikkö
Pekka Tiusanen, puh. 050 552 1347
SÄHKÖN HANKINTA JA KULUTUS 2008–2009 |
| | | | | | |
| | | | | | |
| | | | | | |
SÄHKÖN HANKINTA | | | | | |
| | TWh | TWh | Osuudet (%) | Muutos (%) |
| | | | | | |
| | 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008/2009 |
| | | | | | |
Vesivoima | 16,9 | 12,6 | 19,4 | 15,6 | -25,7 |
Tuulivoima | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 5,9 |
Ydinvoima | 22,0 | 22,6 | 25,3 | 27,9 | 2,4 |
Yhteistuotanto | 26,5 | 24,2 | 30,3 | 29,9 | -8,7 |
| teollisuus | 11,9 | 9,4 | 13,6 | 11,6 | -20,7 |
| kaukolämpö | 14,6 | 14,8 | 16,7 | 18,2 | 1,1 |
Erillistuotanto | 8,8 | 9,1 | 10,1 | 11,3 | 3,7 |
| | | | | | |
TUOTANTO | 74,5 | 68,7 | 85,4 | 85,0 | -7,7 |
+ Nettotuonti | 12,8 | 12,0 | 14,6 | 15,0 | -5,4 |
| | | | | | |
SÄHKÖN KULUTUS | 87,2 | 80,8 | 100,0 | 100,0 | -7,4 |
| | | | | | |
| | | | | | |
SÄHKÖN KÄYTTÖ | | | | | |
| | TWh | TWh | Osuudet (%) | Muutos (%) |
| | | | | | |
| | 2008 | 2009 | 2008 | 2009 | 2008/2009 |
| | | | | | |
Teollisuus | 44,3 | 37,2 | 50,7 | 45,8 | -16,0 |
| Metsä | 24,8 | 19,7 | 28,4 | 24,3 | -20,5 |
| Kemia | 6,8 | 6,4 | 7,8 | 7,9 | -6,5 |
| Metalli | 8,1 | 6,8 | 9,2 | 8,3 | -16,1 |
| Muu | 4,6 | 4,3 | 5,2 | 5,3 | -5,2 |
| | | | | | |
Muu kulutus | 39,7 | 40,8 | 45,5 | 50,5 | 2,8 |
Häviöt | 3,3 | 2,8 | 3,8 | 3,5 | -15,2 |
| | | | | | |
SÄHKÖN KULUTUS | 87,2 | 80,8 | 100,0 | 100,0 | -7,4 |
| | | | | | |
Lämpötilakorjattu
muutos
(2007/2008 -2,6 %)
2008/2009 -8,8 % |
Lähde: Energiateollisuus ry