Kaukolämpö ei ole monopoli
ENERGIATEOLLISUUS RY
Lehdistötiedote 8.2.2010
Kaukolämpö ei ole monopoli vaan se kilpailee
markkinoilla muiden
lämmitysmuotojen kanssa
Kaukolämpö ei ole monopoli vaan se kilpailee lämmitysmarkkinoilla
muiden lämmitysmuotojen kanssa. Sen vuoksi kaukolämmön hinta on säilynyt
kohtuullisena ja kilpailukykyisenä verrattuna muihin lämmitysmuotoihin.
Keskeinen tekijä kaukolämmön hinnan pitämisessä kohtuullisella tasolla on
markkinalähtöisen kilpailun edistäminen, johtaja Jari Kostama sanoo viitaten
julkisuudessa käytyyn keskusteluun kaukolämmöstä, sen kustannuksista,
ympäristövaikutuksista ja tulevaisuudesta rakennusten energiatehokkuuden
kasvaessa.
Kilpailulainsäädännön perusteella kaukolämmön katsotaan olevan asiakkaisiinsa
nähden määräävässä markkina-asemassa. Tämän takia kaukolämpömarkkinoiden
toimivuutta valvoo kilpailuvirasto ja kaukolämmön hintatason tulee olla
kohtuullinen ja kilpailukykyinen. Lisäksi hinnoittelun on oltava riittävän
kustannusvastaavaa ja läpinäkyvää.
Valitettavasti hintatason pitämiseen kohtuullisena kohdistuu huomattavia
paineita, kun hallitus on päättänyt korottaa kaukolämmön tuotannon
polttoaineiden valmisteveroa ensi vuoden alussa. Kivihiilen ja öljyn
valmisteverot nousevat kaksinkertaisiksi, maakaasun jopa nelinkertaiseksi.
Valmisteveron korotus polttoaineesta riippuen on 7 - 8 euroa megawattitunnilta.
Energiahinnan ohella syytä kiinnittää huomiota elinkaarikustannuksiin
Kaukolämpö on maamme yleisin lämmitysmuoto lähes 50 prosentin
markkinaosuudellaan. Suurimmissa kaupungeissa markkinaosuus on yli 90
prosenttia. Kaukolämpö on ollut suomalaisten taajama-asuntojen lämmitysmuoto jo
viidenkymmenen vuoden ajan. Kaukolämpöön on liittynyt viimeisten vuosien aikana
ennätysmäärä uusia asiakkaita, vuosittain 5000 - 6500 asiakasta. Vajaa puolet
kaukolämpöön liittyneistä on ollut lämmitysmuotoaan vaihtaneita rakennuksia.
Kaukolämpöön liittyminen on pääsääntöisesti ollut itsestään selvyys niille,
joille se on ollut tarjolla. Kaukolämmöstä toiseen lämmitysmuotoon vaihtaneita
on ollut vain muutama yksittäistapaus. Lämmitystavan vaihdolle ei ole
periaatteellisia esteitä. Kaukolämmön sopimusrakenteissa ei ole pitkäaikaisia
velvoitteita, jotka estäisivät lämmitystavan muutoksen.
Rakennuksen lämmitysmuotoa valittaessa energian hinta on toki merkittävässä
asemassa. Vaihtoehtoja tarkasteltaessa tulee kuitenkin energiakustannusten
lisäksi kiinnittää huomiota koko elinkaaren aikaisiin kustannuksiin, joita ovat
järjestelmän investointikustannusten lisäksi käyttö-, huolto- ja
uusintakustannukset.
Kaukolämmössä on kyse asiakkaalle tarjottavasta kokonaisuudesta, johon
lämmitysenergian tuottamisen lisäksi sisältyy myös laaja tarjonta palveluita.
Kaukolämpö on kokonaisuus, jossa tarjotaan asukkaille miellyttävä huonelämpötila
ja sopivan lämmintä vettä aina riittävästi.
Kaukolämpöyritys auttaa asiakasta liittymisvaiheessa laitteiden oikeassa
mitoituksessa ja suunnittelussa sekä varmistaa laitteiden oikean asennuksen.
Kaukolämpöyritys huolehtii asiakkaastaan myös liittymisen jälkeen neuvomalla
laitteiden oikeassa käytössä. Asiakkaille tarjottavat energiatehokkuuspalvelut
ovat viime vuosina nousseet tärkeäksi osaksi kaukolämpöyrityksen toimintaa.
Lämmön ja sähkön yhteistuotannolla torjutaan ilmastonmuutosta
Kaukolämmitys ja siihen kiinteästi liittyvä sähkön ja lämmön yhteistuotanto
on taloudellinen ja ilman laadun kannalta hyvä tapa hoitaa taajamien rakennusten
lämmitystarve. Suomalainen kaukolämmitys tunnetaan ympäri maailmaa. Lämmön ja
sähkön yhteistuotannossa Suomi on maailman johtavia maita. Noin 80 prosenttia
maamme kaukolämmöstä ja reilu kolmannes sähköstä saadaan yhteistuotannosta.
Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa säästetään energiaa. Polttoainetta säästyy
kolmannes verrattuna erillisinä tuotettuun lämpöön ja sähköön. Yhteistuotanto on
myös yleisesti tunnustettu keino ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Vuoteen 2020 mennessä kansainvälisesti ja kansallisesti tähdätään
merkittävään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, uusiutuvien energialähteiden
käytön lisäämiseen sekä energiatehokkuuden parantamiseen. Kaukolämmön
tuotannossa on merkittävä potentiaali lisätä uusiutuvien energialähteiden
käyttöä nykyisestä. Tuotannon tehokkuutta parannetaan myös hyödyntämällä
savukaasujen lämmön talteenottoa.
Kaukolämpö on eräs merkittävistä ratkaisuista Suomen energia- ja
ilmastohaasteissa. Kaukolämmön tuotanto voi vuonna 2050 olla hiilineutraali.
Edellytyksenä kuitenkin on, että energia-alalle luodaan pitkäjänteinen ja
ennustettava toimintaympäristö. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan mm.
kotimaisten polttoaineiden käytön lisäämiseksi toimivat uusituvan energian
polttoainemarkkinat. Tarvitaan myös panostusta Suomen energiateknologian
vahvuusalueisiin kuten sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä kaukolämpöön ja
kaukojäähdytykseen.
Lisätietoja:
Johtaja Jari Kostama, puh. 050 301 1870
Asiantuntija Mirja Tiitinen, puh.
050 434 6994