Selvitys energia-alan tuotantoinvestoinneista vuosina 2000–2009
ENERGIATEOLLISUUS RY
Lehdistötiedote 12.2.2010
Selvitys energia-alan tuotantoinvestoinneista vuosina 2000–2009:
Uusiutuvaan energiaan ja yhteistuotantoon
investoitu aktiivisesti
2000-luvulla
Uusien laitosten päästötaso 40 prosenttia vanhempia alempi
Energiateollisuuden teettämä tutkimus alan investoinneista 2000-luvun
ensimmäisellä vuosikymmenellä osoittaa, että kasvihuonekaasupäästöjen
vähentäminen ja uusiutuvan energian lisääminen on ollut investointien
merkittävin trendi. Uusien laitosten kasvihuonekaasupäästöt tuotettua sähköä ja
kaukolämpöä kohden ovat noin 40 prosenttia alemmat kuin vanhempien laitosten.
Tutkimus myös kertoo selvästi, että vuoden 2002 ydinvoimapäätöksen yhteydessä
edellytetty ”risupaketti” ei ole jäänyt pelkäksi sanahelinäksi vaan siihen on
vastattu konkreettisin toimin, selvityksen toimeksiannosta vastannut johtaja
Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä sanoo.
Energiateollisuus julkaisi viime vuoden marraskuussa vision hiilineutraalista
sähköstä ja kaukolämmöstä vuonna 2050. Pöyry Management Consulting Oy:llä
nyt tehdyllä investointitutkimuksella haluttiin Leskelän mukaan selvittää, miten
energiayritysten viime vuosina toteuttamat investoinnit ovat suuntautuneet. Onko
ala tiellä kohti hiilineutraaleja tuotteita?
Lisäksi haluttiin arvio siitä, onko rakenteilla oleva ydinvoimayksikkö
vähentänyt toimialan muita investointeja, erityisesti uusiutuvan energian
investointeja.
Tulokset osoittavat selvästi, että energia-ala on investoinut sekä paljon
että vastuullisesti. Ala on ottanut ilmastonmuutoksen tosissaan ja olemme
matkalla kohti tavoitettamme hiilineutraalista tuotannosta, Leskelä
toteaa.
Äskettäin julkistetun Elinkeinoelämän keskusliiton
investointitiedustelun mukaan energia-ala oli viime vuonna selvästi suurin
investoija Suomessa. Sen osuus kaikista teollisuuden investoinneista oli yli
puolet.
Uusiutuvan energian investoinnit edenneet ydinvoiman
rinnalla
Julkisuudessa on käyty paljon keskustelua siitä, mitä rakenteilla oleva
ydinvoimayksikkö vaikuttaa muihin energia-alan investointeihin. Tulosten
perusteella ydinvoimalainvestointi on käytännössä lopettanut investoinnit
fossiilisiin polttoaineisiin perustuviin lauhdevoimalaitoksiin, mutta sitä
vastoin sähkön ja lämmön yhteistuotantoon on investoitu merkittävästi.
Kymmenessä vuodessa on valmistunut tai vielä rakenteilla 57 uutta
yhteistuotantovoimalaitosta. Niissä on lisätty merkittävästi erityisesti
kotimaisten polttoaineiden turpeen ja metsäenergian käyttöä. Investoinnit ovat
osin korvanneet vanhaa kapasiteettia ja osin lisänneet sähkön tuotantoa
kattamaan kasvavaa kysyntää.
Myös vesivoiman tehonkorotuksia on toteutettu merkittävästi. Uutta
vesivoimatehoa on saatu noin 300 MW.
Tuulivoimainvestoinnit ovat 2000-luvun ensi vuosikymmenellä vasta
käynnistyneet. Yrityksillä on suunnitelmia jopa 5000–8000 MW
tuulivoimakapasiteetista. Nämä kuitenkin odottavat vielä taloudellisia
kannustimia sekä kaavoitukseen ja luvitukseen liittyviä ratkaisuja.
Kaukolämmön tuotantoinvestoinnit kohdistuvat kotimaisiin
polttoaineisiin
Kaukolämmön tuotannossa siirrytään vauhdilla pois fossiilisista
polttoaineista. Kaukolämpöä tuottavia yhteistuotantolaitoksia on valmistunut 35
ja erillisiä lämpökeskuksia peräti noin 300 kappaletta. Myös kaukolämmön
tuotantoinvestoinnit ovat osin korvanneet vanhaa kapasiteettia ja osin lisänneet
kaukolämmön tuotantoa kattamaan kasvavaa kysyntää.
Ylivoimainen valtaosa perustuu turpeen ja metsähakkeen käyttöön. Kivihiileen
perustuvia investointeja ei ole tehty lainkaan. Erillisessä lämmöntuotannossa on
korvattu erityisesti öljyn käyttöä.
Metsäenergian käyttö kasvanut yli puolella – saatavuus rajoittaa
lisäkäyttöä
Investointien myötä metsäenergian käyttöä on pystytty lisäämään yli 50
prosentilla eli 6 TWh:lla sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Mikäli puuta olisi
saatavilla, voitaisiin metsäenergiaa käyttää jopa 8 TWh tätäkin enemmän. Tällöin
uusien laitosten päästötaso olisi jopa 50 prosenttia alempi kuin niissä
laitoksissa, jotka olivat tuotannossa tälle vuosituhannelle siirryttäessä.
Nykyisillä ja rakenteilla olevilla energiantuotantolaitoksilla voitaisiin
käyttää metsäenergiaa jo 35 TWh eli lähes se määrä, joka on valtioneuvoston
ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena vuodelle 2020. Toimenpiteitä ei
tarvitakaan siihen, että uusia voimalaitoksia ja lämpökeskuksia syntyisi, vaan
siihen, miten metsäenergia saadaan markkinoille.
Tätä asiaa on selvittänyt työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toiminut
Puuenergiatyöryhmä. Työryhmässä Energiateollisuutta edustaneen johtaja
Jari Kostaman mukaan työryhmä on löytänyt useita hyviä
toimenpide-ehdotuksia energiapuun markkinoille tulon sekä energiapuun korjuun ja
kuljetusten pullonkaulojen ratkaisemiseksi. Työryhmä jättää raporttinsa
elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle lähiaikoina.
Runsaiden investointien odotetaan jatkuvan
Tehdyillä energiainvestoinneilla on ollut huomattava kansantaloudellinen
merkitys. Ja näin on jatkossakin, sillä uskomme investointitahdin tällä
vuosikymmenellä olevan jopa aiempaa korkeampi.
Vaikka viime vuosikymmenen energia-alan investoinnit ovat kohdistuneet
päästöttömiin ja vähäpäästöisiin tuotantomuotoihin, vielä suuremmat investoinnit
ja haasteet ovat tässä suhteessa edessäpäin.
Jatkossa meiltä poistuu yhä enemmän vanhoja tuotantolaitoksia. Kysynnän
kasvun odotetaan myös jatkuvan. Tarvitsemme edelleen paljon investointeja,
joiden on syytä kohdistua mahdollisimman vähäpäästöisiin tuotantomuotoihin.
Energia-alan yritysten näkökulmasta onkin huolehdittava
investointiedellytyksistä.
Lisätietoja:
Johtaja Jukka Leskelä, puh. 050 593
7233
Johtaja Jari Kostama, puh. 050 301 1870
Avaa tästä Energiatuotannon investoinnit ja päätökset 2000-2009
-selvityksen aineistot
- avaintulokset,
11 ppt-kalvoa
- loppuraportin kalvot, 38 kalvoa,
pdf
- loppuraportti, Pöyry Management Consulting Oy
4.2.2010, 28 sivua, pdf