EU:n energiapolitiikka
Euroopan unionin energiapolitiikka on valtavien haasteiden ja muutosten
edessä. Energiapoliittinen toimintaympäristö kohtaa haasteita, jotka liittyvät
niin energian jatkuvasti kasvavaan kysyntään ja energian saatavuuteen kuin
ilmaston muutoksen tuomiin uhkakuviin. Energiapoliittisilla valinnoilla on suuri
merkitys pyrittäessä kohti taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten
tekijöiden tasapainon edellyttävää kestävää kehitystä.
Vaikka Euroopan unionin jäsenvaltiot tekevät omat energiavalintansa
energiapolitiikan kuuluessa pääosin jäsenvaltioiden omaan toimivaltaan,
energiapolitiikalla on selkeä eurooppalainen ulottuvuus päätösten
kansainvälisten vaikutusten vuoksi. Usein Euroopan yhdentymisestä puhuttaessa
myös mainitaan, että energia on ollut yhdentymisen ytimessä alusta alkaen, sillä
jo vuoden 1951 hiili- ja teräsyhteisösopimus piti sisällään energiaan liittyviä
teemoja. Nykyisin unionin yhteisen energiapolitiikan välttämättömyyttä
perustellaan tarpeella vastata ilmastonmuutoksen, energian toimitusvarmuuden ja
Euroopan kilpailukyvyn energiasektorille tuomiin haasteisiin.
Euroopan unionin energiapolitiikalla onkin näin ollen kolme päätavoitetta:
kestävä kehitys, kilpailukyvyn ylläpitäminen ja energiavarmuudesta
huolehtiminen. Näihin kolmeen tavoitteiseen pyritään parantamalla
energiatehokkuutta, edistämällä uuden teknologian käyttöönottoa sekä
hyödyntämällä paremmin uusiutuvia energialähteitä.
Maaliskuussa 2007 Eurooppa-neuvosto määritti yhteisiksi strategisiksi
tavoitteiksi vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta
ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi
tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä siten, että niiden
osuus energian loppukäytöstä olisi 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Liikennesektorille uusiutuvalle energialle on asetettu 10 prosentin tavoite.
Näiden tavoitteiden lisäksi Euroopan unionin haasteena on sähkö- ja
kaasusisämarkkinoiden tehostaminen mm. siirtotoimintojen paremmalla
eriyttämisellä.
Innovaatiot ja nopea teknologinen kehitys ovat edellytys energiapolitiikan
tavoitteen saavuttamiselle. Suurimmat teknologiaan liittyvät haasteet liittyvät
tulevina vuosina erityisesti puhtaiden energiateknologioiden kehittämiseen:
toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoon ja käyttöönottoon kattavat
kestävyyskriteerit huomioiden, hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin
kaupalliseen käyttöönottoon, tuuli- ja aurinkovoiman tehokkaampaan
hyödyntämiseen, sähköverkoston ja yhteyksien parantamiseen sekä
energiatehokkuuden edistämiseen.
Tavoitteena on siis päästä energiavarmuuden turvaamiseksi kohti kestävämpää,
tehokkaampaa ja monipuolisempaa energialähteiden yhdistelmää.
Lissabonin sopimuksen myötä energialuku perussopimukseen
Euroopan unionia uudistavassa Lissabonin sopimuksessa on ensimmäistä kertaa
energiaa käsittelevä luku. Luvun ensimmäisessä osassa määritetään yleiset
tavoitteet, joita ovat energiamarkkinoiden toimivuus, energian toimitusvarmuus,
energiatehokkuus ja energiansäästö, uusiutuvien energialähteiden kehittäminen ja
energiaverkkojen yhteenliittymisen edistäminen.
Lissabonin sopimuksen on arvioitu tuovan energiapolitiikkaan lisää
solidaarisuutta jäsenvaltioiden välille sekä parantavan energiaturvallisuutta.
Myös jatkossa Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät kuultuaan talous- ja
sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa näiden tavoitteiden saavuttamiseen
liittyvistä toimenpiteistä. Tämä ei vaikuta jäsenvaltioiden päätösvaltaan omien
energiavarojen hyödyntämisestä tai valinnoista eri energialähteiden välillä.
Edelleen jokainen jäsenvaltio saa itse päättää sen, miten ja mistä
energialähteistä tarvitsemansa energian tuottaa.
Energiapolitiikan tulevaisuus
Euroopan unionin neuvoston seuraavien puheenjohtajien Ranskan (loppuvuosi
2008), Tshekin (alkuvuosi 2009) ja Ruotsin (loppuvuosi 2009) kausilla ilmasto-
ja energiapolitiikka ovat edelleen huomion keskipisteessä.
Ilmastopolitiikan osalta kansainvälisen sopimuksen saavuttaminen on
avainasemassa. Lisäksi tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen ilmasto- ja
energiapaketista ennen vuoden 2008 loppua, jotta se voitaisiin hyväksyä
viimeistään alkuvuodesta 2009.
Energian osalta tavoitteena on edelleen energian saatavuuden turvaaminen,
kilpailukykyä ylläpitävät energian hinnat ja ympäristöllisesti kestävä energia.
Prioriteetteja tullaan määrittämään EU:n toisessa toimintasuunnitelmassa (Second
Action Plan on Energy Policy for Europe (2010-2012), joka valmistellaan syksyllä
2008 komission julkaiseman strategisen energia katsauksen (Strategic Energy
Review) ja katsauksen keväällä 2009 hyväksyvän Eurooppa-neuvoston tapaamisen
perusteella. Uusi toimintasuunnitelma on tarkoitus hyväksyä kevään 2010
Eurooppa-neuvostossa.
Uusiutuvat energialähteet ja energiatehokkuus ovat edelleen energiapolitiikan
huomion keskipisteessä niiden tukiessa kaikkia energiapolitiikan tavoitteita,
minkä lisäksi ne edistävät teknologisia innovaatioita, vientimahdollisuuksia
sekä uusien työpaikkojen luomista.
Energia tärkein painopiste Ruotsin puheenjohtajuuskaudella
Ruotsin puheenjohtajuuskaudella syyskaudella 2009 energia- ja ilmastoasiat ja
talouskriisin hoito ovat kaksi selvästi tärkeintä painopistealuetta. Uuden
puheenjohtajan mukaan Euroopan talouden muuttaminen eko-tehokkaaksi on
oleellista Euroopan kilpailukyvyn, energian toimitusvarmuuden ja ympäristön
kannalta. Energia-asioissa painopiste on energiatehokkuudessa ja
toimitusvarmuudessa sekä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Lisää