Kv asiat » EU » EU:n energiapolitiikka

Tulosta

EU:n energiapolitiikka

Euroopan unionin energiapolitiikka on valtavien haasteiden ja muutosten edessä. Energiapoliittinen toimintaympäristö kohtaa haasteita, jotka liittyvät niin energian jatkuvasti kasvavaan kysyntään ja energian saatavuuteen kuin ilmaston muutoksen tuomiin uhkakuviin. Energiapoliittisilla valinnoilla on suuri merkitys pyrittäessä kohti taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten tekijöiden tasapainon edellyttävää kestävää kehitystä.

Vaikka Euroopan unionin jäsenvaltiot tekevät omat energiavalintansa energiapolitiikan kuuluessa pääosin jäsenvaltioiden omaan toimivaltaan, energiapolitiikalla on selkeä eurooppalainen ulottuvuus päätösten kansainvälisten vaikutusten vuoksi. Usein Euroopan yhdentymisestä puhuttaessa myös mainitaan, että energia on ollut yhdentymisen ytimessä alusta alkaen, sillä jo vuoden 1951 hiili- ja teräsyhteisösopimus piti sisällään energiaan liittyviä teemoja. Nykyisin unionin yhteisen energiapolitiikan välttämättömyyttä perustellaan tarpeella vastata ilmastonmuutoksen, energian toimitusvarmuuden ja Euroopan kilpailukyvyn energiasektorille tuomiin haasteisiin.

Euroopan unionin energiapolitiikalla onkin näin ollen kolme päätavoitetta: kestävä kehitys, kilpailukyvyn ylläpitäminen ja energiavarmuudesta huolehtiminen. Näihin kolmeen tavoitteiseen pyritään parantamalla energiatehokkuutta, edistämällä uuden teknologian käyttöönottoa sekä hyödyntämällä paremmin uusiutuvia energialähteitä.

Maaliskuussa 2007 Eurooppa-neuvosto määritti yhteisiksi strategisiksi tavoitteiksi vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä siten, että niiden osuus energian loppukäytöstä olisi 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Liikennesektorille uusiutuvalle energialle on asetettu 10 prosentin tavoite. Näiden tavoitteiden lisäksi Euroopan unionin haasteena on sähkö- ja kaasusisämarkkinoiden tehostaminen mm. siirtotoimintojen paremmalla eriyttämisellä.

Innovaatiot ja nopea teknologinen kehitys ovat edellytys energiapolitiikan tavoitteen saavuttamiselle. Suurimmat teknologiaan liittyvät haasteet liittyvät tulevina vuosina erityisesti puhtaiden energiateknologioiden kehittämiseen: toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoon ja käyttöönottoon kattavat kestävyyskriteerit huomioiden, hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kaupalliseen käyttöönottoon, tuuli- ja aurinkovoiman tehokkaampaan hyödyntämiseen, sähköverkoston ja yhteyksien parantamiseen sekä energiatehokkuuden edistämiseen.

Tavoitteena on siis päästä energiavarmuuden turvaamiseksi kohti kestävämpää, tehokkaampaa ja monipuolisempaa energialähteiden yhdistelmää.

Lissabonin sopimuksen myötä energialuku perussopimukseen

Euroopan unionia uudistavassa Lissabonin sopimuksessa on ensimmäistä kertaa energiaa käsittelevä luku. Luvun ensimmäisessä osassa määritetään yleiset tavoitteet, joita ovat energiamarkkinoiden toimivuus, energian toimitusvarmuus, energiatehokkuus ja energiansäästö, uusiutuvien energialähteiden kehittäminen ja energiaverkkojen yhteenliittymisen edistäminen.

Lissabonin sopimuksen on arvioitu tuovan energiapolitiikkaan lisää solidaarisuutta jäsenvaltioiden välille sekä parantavan energiaturvallisuutta. Myös jatkossa Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät kuultuaan talous- ja sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa näiden tavoitteiden saavuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Tämä ei vaikuta jäsenvaltioiden päätösvaltaan omien energiavarojen hyödyntämisestä tai valinnoista eri energialähteiden välillä. Edelleen jokainen jäsenvaltio saa itse päättää sen, miten ja mistä energialähteistä tarvitsemansa energian tuottaa.

Ajankohtaista EU-energiapolitiikkaa

Euroopan unionin neuvoston nykyisen puheenjohtajamaan Belgian (loppuvuosi 2010) kaudella ilmasto- ja energiapolitiikka ovat edelleen huomion keskipisteessä. Tavoitteena on edelleen energian saatavuuden turvaaminen, kilpailukykyä ylläpitävät energian hinnat ja ympäristöllisesti kestävä energia. Uusiutuvat energialähteet ja energiatehokkuus ovat edelleen energiapolitiikan huomion keskipisteessä niiden tukiessa kaikkia energiapolitiikan tavoitteita, minkä lisäksi ne edistävät teknologisia innovaatioita, vientimahdollisuuksia sekä uusien työpaikkojen luomista.

Ajankohtaisia energia- ja ilmastopoliittisia asioita:

Eurooppa 2020 –strategiassa energialla on keskeinen rooli

• Eurooppa-neuvosto hyväksyi strategian 17.6.2010
• 20-20-20 tavoitteiden saavuttamista edistetään
• energiasisämarkkinat loppuunsaatettava
• SET-plan (Strategic energy technology plan) toteuttamista ja teollisuusaloitteiden implementointia vauhditettava

Euroopan uusi energiastrategiapaketti 2010/11

• Uusi energiastrategia Euroopalle 2011-2020 (syksy 2010)
• Energian infrastruktuuripaketti (syksy 2010) 
• Energiatehokkuuden toimintaohjelma (kevät 2011)
• Energiavisio - roadmap 2050 (kevät 2011)

Ydinvoimakeskustelu EU:n instituutioissa jäsenmaissa lisääntyy

• Komissio esittää katsauksen ydinvoimaan, PINC (syksy 2010)
• Komissio esittää ehdotuksen ydinjätedirektiiviksi (syksy 2010)