Sähkön hinta
Sähkön kokonaishinta muodostuu sähköenergian hinnasta, joka koostuu sähkön
hankintaan ja myyntiin liittyvistä osatekijöistä, kanta- ja alueverkko- sekä
jakeluverkkosiirroista sekä sähkö- ja arvonlisäveroista.
Sähkön hankinta tarkoittaa sähköyhtiöiden sähköstä maksamaa - joko
sähköyhtiön oman tuotannon arvoa tai markkinoilta ostettavan sähkön hintaa.
Tuotantokustannusten lisäksi sähkön hankinta sisältää tuottajien
myyntikustannukset. Sähköä hankitaan mm. pitkäaikaisten sopimusten pohjalta ja
hinnoiltaan vaihtelevasta yhteispohjoismaisesta sähköpörssistä.
Sähkön myynti hinnan osana tarkoittaa käytännössä sähkön myyntikatetta. Sen
avulla sähköyhtiöt ylläpitävät mm. hallintoa, asiakaspalvelua ja
laskutusjärjestelmiä.
Sähkön siirtäminen paikasta toiseen maksaa, sillä se vaatii luotettavia
järjestelmiä. Kantaverkkosiirtoa käytetään sekä maan sisäisissä siirroissa että
ostettaessa sähköä ulkomailta. Kantaverkossa suuria energiamääriä siirretään
korkeajännitteellä alueverkkoihin ja edelleen asiakkaille tuleviin
jakeluverkkoihin. Kantaverkot omistaa koko maan kattava kantaverkkoyhtiö Fingrid
Oy. Jakeluverkkotoiminnasta vastaa noin 100 sähköyhtiötä ja
alueverkkotoiminnasta sekä sähköyhtiöt että kantaverkkoyhtiö.
Sähköveroilla valtio kattaa kulujaan. Arvonlisävero lasketaan koko hinnan,
myös sähköveron päälle. Siten se vielä nostaa sähköverojen vaikutusta.
Sähköverot peritään verkkopalveluiden yhteydessä.
Kilpailuttamalla asiakas voi kilpailuttamalla vaikuttaa sähköenergian eli
hankinnan ja myynnin osuuksiin sekä niiden perusteella määräytyviin
arvonlisäveroihin, mutta ei sähkön koko hinnanmuodostukseen.
Suomessa sähkön hinta on pitkään ennen markkinoiden avautumista ollut yksi
Euroopan edullisimpia. Jo kilpailun avauduttua hintatasomme laski sekä kilpailun
alaisessa sähköenergiassa että monopolitoimintana jatkuvassa sähkön siirrossa.
Vuonna 2001 hintataso kääntyi varovaiseen nousuun, kunnes 2002 syksyllä tapahtui
raju nousu. Sähkömarkkinoiden nousut ja laskut menevät kotitalouksien sähkön
hintaan Suomessa paljon hitaammin kuin muissa Pohjoismaisissa. Näin myös syksyn
2002 nousun vaikutuksia on Suomessa sähkömarkkinoilla sulateltu pitkään kun
esimerkiksi Norjassa (normaalisti yksi Euroopan edullisimpia sähkömaita) heti
vuoden 2003 alussa hinta nousi Euroopan kalleimmaksi. Vuoden 2006 alussa
kilpaillun sähköenergian julkiset hinnat kotitalouksille suhteutettuna
kuluttajahintaindeksiin olivat suurin piirtein lähtötasolla ei samat kuin ennen
syksyn 1998 kotitalousmarkkinoiden avausta.
Sähköveroissa tapahtuneet korotukset ehtivät viemään osan kilpailuympäristön
asiakkaille tuomasta hyödystä.
Hintatiedot eri yhtiöiden julkisista listahinnoista löytyvät Energiamarkkinaviraston sivuilta.
Lähde - Source: Eurostat