Öljy
Öljy on fossiilinen polttoaine, joka on muodostunut kasveista ja muista
eloperäisistä polttoaineista maan korkean paineen ja lämmön vaikutuksesta. Tämä
prosessi on kestänyt miljoonia vuosia, jolloin öljy on kerääntynyt taskuihin
kallioperään.
Öljyä on käytetty polttoaineena ahkerasti 1800-luvun lopulta asti. Suurin osa
Suomeen tuotavasta öljystä jalostetaan bensiiniksi, dieseliksi ja lentokoneiden
polttoaineeksi. Noin kolmasosa käytetään lämmitykseen. Voimalaitoksissa
käytetään raskasta ja kevyttä polttoöljyä.
Osuus sähkön- ja lämmöntuotannosta
Energiakriisit ja niiden uhka leimasivat 1970- ja 1980-lukujen
energiataloutta. Öljyn kulutus putosi Suomessa vuosien 1973 ja 1989 välillä 27
%, vaikka primäärienergian kokonaiskulutus kasvoi samana aikana 30 %.
Voimalaitoksissa öljyä on korvattu kotimaisilla polttoaineilla, kivihiilellä ja
maakaasulla. Öljyä käytetään voimalaitoksissa lähinnä tuki- ja
varapolttoaineena. Öljylämmitystä on korvattu kotitalouksissa
sähkölämmityksellä.
Öljyn osuus primäärienergiasta oli vuonna 2004 25 % ja sähkön tuotannosta 2,1
%. Öljy on myös kaukolämmön ja siihen liittyvä
sähköntuotannon polttoaine.
Kehitysnäkymät
Öljyn osuus sähköntuotannosta tulee pysymään alhaisena. Öljyn kokonaiskäytön
ennustetaan kuitenkin kasvavan maailmanlaajuisesti. Suurin osa kasvusta johtuu
liikennepolttoaineiden käytön lisäyksestä.
Erityispiirteet
Vaikka öljyn osuus erityisesti sähköntuotannossa onkin vähäinen, öljyllä on
merkittävä osa Suomen energiahuollon turvaamisessa varsinaisessa öljyhuollossa
sekä muiden polttoaineiden kuten maakaasun varapolttoaineena. Kriisitilanteissa
varmistetaan myös puolustusvoimien öljyhuolto. Öljytuotteita pidetään
varmuusvarastoissa, ja öljyhuolto on meillä varmistettu kansainvälisesti
vertaillen poikkeuksellisen hyvin ja monipuolisesti. Varautumisjärjestelmien ja
vaihtoehtoisten hankintalähteiden ansiosta Suomen öljyhuolto ei ole
tuontiriippuvaisuudestaan huolimatta erityisen kriisialtis. Kokemukset ovat
osoittaneet, ettei epävakaus tai edes vakava kriisi jollakin öljyn
hankinta-alueella välttämättä johda öljyn saantihäiriöön, vaan lähinnä hinnan
nousuun kriisin tai sen uhkan ajaksi. Öljyn maailmanmarkkinahinta vaihtelee
voimakkaasti ja sillä on vaikutuksia esimerkiksi maakaasun hintaan.
Raaka-aineen hankinta
Maailman suurimmat öljyntuottajamaat ovat Venäjä, USA, Saudi-arabia, Iran,
Meksiko ja Norja. Noin yhdeksän prosenttia maailman öljystä on peräisin
Pohjanmerestä. Todetut öljyvarat riittävät nykykulutuksella noin 40 vuotta.
Koska Suomessa ei ole omaa raakaöljytuotantoa, kansainväliset
raakaöljymarkkinat koskettavat öljytalouttamme lähinnä toimitusvarmuutensa ja
hintakehityksensä kautta. Suomessa jalostetun raakaöljyn alkuperämaa on
vaihdellut vuosikymmenien kuluessa hinta- ja kauppasuhteista riippuen.
Raakaöljyä tuotiin Suomeen vuonna 2004 yhteensä 12,25 miljoonaa tonnia,
Venäjältä eniten, 9,5 miljoonaa tonnia, Norjasta 0,59 miljoonaa tonnia ja EU:n
alueelta 1,6 miljoonaa tonnia. Raskasta polttoöljyä tuotiin Suomeen vuonna 2004
yhteensä 0,63 miljoonaa tonnia ylivoimaisesti eniten EU:n alueelta, mutta myös
Norjasta sekä Venäjältä.
Ympäristövaikutukset
Öljyn poltosta syntyy hiilidioksidia, rikkidioksidia, typpioksideja sekä
jonkin verran raskasmetallipäästöjä. Hiilidioksidi aiheuttaa ilmastonmuutoksia,
kun taas rikkidioksidi ja typpioksidit lisäävät maan ja veden happamuutta.
Öljynkuljetuslaivojen ja öljynporauslauttojen onnettomuuksissa on mereen
päässyt suuria määriä öljyä, mikä on vahingoittanut ympäristöä. EU:n alueella on
päätetty, että kaikille Itämeren alueella öljyä kuljettaville säiliöaluksille
pitää tulla kaksoisrunko.
Lisää öljystä:
www.oil-gas.fi
http://www.nesteoil.fi/
http://www.world-petroleum.org/