Puuenergia
Suomi on maailman johtava maa puuenergian hyödyntämisessä. Suomi on
edelläkävijä puunkorjuun ja polttoteknologian kehittämisessä. Metsäteollisuus on
suurin puuenergian käyttäjä Suomessa.
Osuus sähkön- ja lämmöntuotannosta
Lämpö- ja voimalaitokset käyttävät yhä enemmän metsähaketta. Suomessa
käytetään energiantuotantoon erilaisia biopolttoaineita; mustalipeää, puun
kuorta, hakkuujätettä, haketta ja sahanpurua.
Puuperäisen energian osuus kokonaiskulutuksesta Suomessa oli vuonna 2004 20
%. Tämä on maailman teollisuusmaiden huippua. Puun käyttö rakennusten
lämmönlähteenä on kasvanut viime vuosina, puuta käytetään entistä enemmän
etenkin lisälämmönlähteenä sähkölämmitystaloissa.
Lämpö- ja voimalaitokset käyttivät vuonna 2004 energiantuotantoon kiinteitä
puupolttoaineita kaikkiaan 14,4 miljoonaa kuutiometriä mikä oli 8 % enemmän kuin
edellisenä vuonna. Puupolttoaineiden energiansisältö oli 27 TWh, mikä vastaa 7 %
Suomen vuoden 2004 kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta. Puun osuus
vuonna 2002 sähkönhankinnasta oli noin 8 TWh, mikä vastaa noin 10 %.
Kehitysnäkymät
Puuperäisten polttoaineiden käyttöä on mahdollista kasvattaa lähinnä
lisäämällä metsähakkeen käyttöä. Teknistaloudellisesti käytettävissä olevan
potentiaalin on arvioitu olevan noin 30 TWh vuodessa (polttoaine-energia), joka
koostuu harvennus ja päätehakkuiden yhteydessä syntyvistä hakkuutähteistä,
rangoista ja kannoista. Teollisuuden sivutuotteet (kuori, puru, ym.)
hyödynnetään jo nykyään täysimääräisesti. Puupolttoaineiden käyttöä on
mahdollista lisätä sekä rakennusten lämmityksessä että sähkön ja lämmön
yhteistuotannossa.
Suomessa energia- ja ilmastostrategioiden tavoitteena on lisätä
puupolttoaineen käyttöä 15 miljoonaa kiintokuutiometriä vuoteen 2010 mennessä.
Myös EU on asettanut vuonna 2004 uusia tavoitteita biomassan energiankäytön
lisäämiseksi. Euroopan bioenergiayhdistysten kattojärjestä AEBIOM tavoittelee 15
% biosähkön osuutta vuoteen 2010 mennessä.
Puuenergian lisäksi on viime aikoina panostettu yhä enemmän myös
peltobiomassan hyödyntämiseksi energiana. Näkymät peltoalan hyödyntämiseen
bioenergian tuotannossa vaikuttavat lupaavilta. Parhaiten on edennyt ruokohelven
viljely energiakasvina.
Lisätietoa:
Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) sivuilta löytyy
tietoa bioenergiaan liittyvistä tutkimusohjelmista:
www.tekes.fi > Teknologiaohjelmat
> kaikki teknologiaohjelmat
MTT - ruokohelvestä energiaahttp://www.mtt.fi/tutkimus/alueellinen_tutkimus/rh/
Erityispiirteet
Puu kotimaisena polttoaineena vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista ja
parantaa haja-asutusalueiden työllisyystilannetta. Puu on lisäksi
ympäristöystävällinen polttoaine. Puun lämpösisältö on fossiilisia polttoaineita
selvästi alempi ja puupolttoaineessa on runsaasti, jopa 60 %, vettä. Puu ei ole
ollut kilpailukykyinen pelkässä sähköntuotannossa, vaan on soveltunut parhaiten
yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon. Voimalaitoskokoluokassa puu soveltuu
erityisesti poltettavaksi yhdessä turpeen kanssa monipolttoainekattiloissa.
Puupolttoaineiden saatavuus ja kysyntä vaihtelee alueittain, mistä syystä
myös hinta vaihtelee alueittain. Puu on paikallinen polttoaine, sillä sen
kuljettaminen kauaksi ei ole taloudellisesti kannattavaa. Puupolttoaineilla
voidaan korvata erityisesti turvetta, mikäli puuta on saatavilla
kilpailukykyiseen hintaan.
Raaka-aineen hankinta
Valtaosa puuenergiasta saadaan metsäteollisuuden jäteliemistä ja puutähteistä
eli ns. sivutuotteista. Näiden kaikkien osuus energian kokonaiskulutuksesta
Suomessa on yhteensä noin 16 %. Sahoilta toimitetaan polttoainetta myös
yhdyskuntien kaukolämpövoimalaitoksiin.
Metsähakkeen käyttö on kasvanut viime vuosina. Metsähaketta saadaan
edullisimmin kuusikoiden päätehakkuiden hakkutähteistä ja kannoista.
Metsähakkeesta arvioidaan käytettävän entistä suurempi osa kaukolämmön
tuotannossa, koska pellettien valmistus vie merkittävän osan aiemmin
kaukolämpösektorille ohjautuneista metsäteollisuuden sivutuotteista.
Ympäristövaikutukset
Puuenergia on ympäristöystävällistä. Sen hiilidioksidipäästöt on määritelty
kasvihuoneneutraaleiksi. Ne eivät lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta,
koska hiilidioksidi sitoutuu nopeasti uuteen kasvuun tai vapautuisi joka
tapauksessa esimerkiksi hakkuutähteiden lahotessa. Suurin osa puupolttoaineesta
käytetään sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, CHP-laitoksissa, missä on korkea
hyötysuhde. Puupolttoaineiden poltosta syntyy muita kiinteitä polttoaineita
vähemmän rikki-, typpi- ja raskasmetallipäästöjä. Puussa on myös muita kiinteitä
polttoaineita vähemmän tuhkaa, joten hiukkaspäästöt ovat hallittavissa
puhdistustekniikoilla. Puun poltto pienissä tulisijoissa ja kattiloissa on
kuitenkin merkittävä pienhiukkaslähde.
Lisää puuenergiasta:
http://www.finbio.fi/
www.vapo.fi
www.metla.fi
www.motiva.fi
www.pohjolanvoima.fi
www.vtt.fi