Yhteystiedot

Energiateollisuus ry
PL 100, 00101 Helsinki
Käyntiosoite:
Fredrikinkatu 51-53 B, 5. krs.
Laskutusosoite:
PL 380, 00131 Helsinki

Puhelin: (09) 530 520
Faksi: (09) 5305 2900
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@energia.fi
Internet: www.energia.fi

ET BRUSSELS
Brysselin toimisto
Rue de la Charité 17
B-1210 Brussels, Belgium
Tel. +32 (0)2 209 4309
Fax +32 (0)2 223 0805

Tulosta

Tuulivoima

Tuulen liike-energia voidaan muuntaa pyörimisliikkeeksi ja edelleen sähköksi generaattorissa. Tuuli on uusiutuva energianlähde.

Osuus sähköntuotannosta ja kehitysnäkymät

Vuoden 2008 lopussa Suomessa oli 118 voimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 143 megawattia. Vuonna 2008 tuulivoimalla tuotettiin sähköä 260 GWh . Tuulivoimalat tuottivat yhteensä 0,4 prosenttia Suomen sähköstä.

Suomessa on tuulivoimaloille soveltuvia alueita erityisesti rannikolla, merialueilla ja Lapin tuntureilla. Tuulivoimakapasiteettia on teknisesti mahdollista lisätä merkittävästi nykyisestä. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian mukainen tavoite tuulivoimatuotannolle on 6 TWh vuonna 2020. ET:n oman vision mukaan tuulivoimalla voitaisiin vuonna 2050 kattaa noin 10–15 prosenttia sähköntuotannosta. Tällöin tuotanto olisi noin 15-20 TWh/vuosi.

Tuulivoimalat luokitellaan nimellistehonsa mukaan. Nykyään eniten myydyt tuulivoimalaitokset ovat nimellisteholtaan noin 2–3 MW:n suuruisia, mutta suurempien, jopa 5 MW:n, laitoksien markkinaosuus on kasvussa. Laitoskokojen kasvu jatkuu voimakkaana etenkin merelle rakennettavien ns. offshore-laitoksien osalta. Laitoksen käyttöikä on 20–40 vuotta, jonka jälkeen laitos voidaan joko uudistaa tai purkaa.

Tuulivoima on voimakkaassa kasvussa Euroopassa. Vuonna 2008 rakennettiin EU:ssa kaikista sähköntuotantomuodoista kaikkein eniten tuulivoimaa. Asennettua tuulivoimakapasiteettia EU:ssa oli 8484 MW, mikä vastasi 43 prosenttia kaikesta sinä vuonna rakennetusta sähköntuotantokapasiteetista. Vuoden 2008 EU:n tuulivoimakapasiteetti oli yhteensä jo 64 949 MW. Kasvua edellisvuodesta oli 15 prosenttia. Eniten tuulivoimakapasiteettia on Saksassa ja Espanjassa. Merituulivoimaa on rakennettu EU:ssa yhteensä noin 1500 MW.

Erityispiirteet

Tuulivoima poikkeaa perinteisestä sähköntuotannosta lähinnä sen tuotannon ajallisen vaihtelun vuoksi. Tuulisähkön tuotanto vaihtelee päivittäin tuulisuuden mukaan. Tuulivoiman tuotannon vaihdellessa sähköverkon vakaus on hoidettava säätämällä muiden voimalaitosten tehoa. Tulevaisuuden älykkäät sähköverkot luovat mahdollisuuksia tuulivoiman huomattavallekin lisärakentamiselle.

Tuulivoima on kehittymässä oleva sähköntuotantomuoto, joka ei vielä ole taloudellisesti kannattavaa ilman tukitoimia. Tuulivoimalan kustannukset painottuvat rakentamisajalle. Käytön aikaiset kustannukset ovat pienet. Tuulivoimaloita pyritään käyttämään aina, kun tuulee tarpeeksi.

Suomen sääolot asettavat omat haasteensa tuulivoimaloiden toiminnalle. Kylmät ja jäiset olosuhteet vaativat omia teknisiä ratkaisujaan, erityisesti merelle rakennettaessa.

Suomessa on merkittävää tuulivoimateknologian osaamista. Iso osa maailman tuulivoimaloiden vaihteistoista, generaattoreista ja torneista on valmistettu Suomessa.

Ympäristövaikutukset

Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa. Tuulivoiman tuotannossa ei synny päästöjä ilmaan, veteen eikä maahan. Tuulivoimaa on pyritty edistämään nimenomaan sen ympäristöystävällisyyden vuoksi.

Tuulivoiman suurin ympäristövaikutus on sen vaikutus maisemaan. Erityisen suuret tuulivoimayksiköt erottuvat maisemassa hyvin. Maisemavaikutuksia voidaan vähentää sijoittamalla voimaloita esimerkiksi merelle, mahdollisimman vähän näkyvälle paikalle tai paikkaan, jossa on jo ennestään samaa kokoluokkaa olevia rakennuksia, kuten voimalaitoksia tai tehdasrakennuksia. Tuulivoimalaitoksissa käytetään yleensä mattapintaisia pintamateriaaleja, sillä kiiltäväpintaiset näkyvät mattaa selvästi paremmin.

Tuulivoimaloista syntyy jonkin verran melua sekä mekaanisten osien liikkeestä että lapojen aerodynaamisesta äänestä. Yksittäinen tuulivoimalaitos ylittää taajamien meluohjearvon (40 db) 200–300 metrin etäisyydellä tuulen nopeuden ollessa 8 m/s. Tuulivoimala pitääkin sijoittaa tarpeeksi etäälle lähimmästä asuinrakennuksesta.

Tuulivoimalaitokset voivat vaikuttaa lintuihin joko siten, että linnut törmäävät suoraan pyörivän roottorin lapoihin tai siten, että linnut muuttavat käyttäytymistään pystytetyn tuulivoimalan johdosta. On arvioitu, että yksi tuulivoimala aiheuttaa vuosittain yhden linnun kuoleman Suomessa. Ensisijaisesti törmäysriskiin vaikuttaa tuulivoimalan sijoituspaikka. Merituulivoimalaitosten linnustovaikutukset on todettu tähänastisissa tutkimuksissa varsin vähäisiksi.

Lisää tuulivoimasta

http://www.vtt.fi/
www.tuulivoimayhdistys.fi
www.lumituuli.fi
www.teknologiateollisuus.fi
http://www.ewea.org/
http://www.helsinginenergia.fi/
http://www.pohjolanvoima.fi/
http://www.winwind.fi/
www.hyotytuuli.com
www.motiva.fi