Turvallisuus
Ydinvoimalaitosten turvallisuus perustuu monivaiheiseen "turvallisuuden
syvyysajatteluun". Kaikki laitteet ja toiminnot suunnitellaan erityisten
turvallisuustarkastelujen pohjalta, joissa sovelletaan korkeita laatuvaatimuksia
ja riittäviä turvallisuusmarginaaleja. Tästä huolimatta lähdetään siitä
olettamuksesta, että laitevikoja voi esiintyä tai laitoksen käyttäjä voi tehdä
virheitä. Näiden varalta laitos varustetaan toimintaa valvovilla
turvallisuusjärjestelmillä. Kaikki turvallisuudelle merkitykselliset toiminnot
varmistetaan useilla rinnakkaisilla järjestelmillä ja laitteilla, jotta
saavutettaisiin korkea luotettavuustaso. Erityisillä suojauslaitteilla ja
-rakenteilla lievennetään mahdollisen onnettomuuden vaikutuksia. Laitteiden
ohella kiinnitetään huomiota niiden käytön luotettavuuteen ylläpitämällä
henkilökunnan korkeaa osaamistasoa jatkuvalla koulutuksella.
Ydinvoimalaitokseen liittyvä riski aiheutuu reaktorin polttoaineeseen käytön
aikana kertyvistä radioaktiivisista aineista. Niiden säteilyenergia kehittää
lämpöä vielä reaktorin sammuttamisen jälkeenkin. Tämä ns. jälkilämpö on aluksi
muutama prosentti reaktorin toiminnan aikaisesta lämpötehosta, mutta pienenee
vähitellen. Jos lämpöä ei kuljetettaisi pois reaktorin sydäntä jäähdyttämällä,
lämpö riittäisi sulattamaan polttoaineen kaasutiiviit suojakuoret ja itse
polttoaineen. Radioaktiivisilla aineilla olisi tällöin mahdollisuus vapautua
reaktorista. Ydinvoimalaitoksen turvallisuuden edellytys onkin polttoaineen
jäähdytyksestä huolehtiminen kaikissa tilanteissa.
Polttoaineen radioaktiivisuuden aiheuttaman vaaran minimoimiseksi
muodostetaan useiden sisäkkäisten suojavyöhykkeiden kokonaisuus.
Radioaktiivisuuden ensimmäisenä vapautumisesteenä on itse uraanioksidista tehty
polttoainetabletti, joka pidättää itsessään syntyneitä halkeamistuotteita.
Toisena suojamuurina on polttoainesauvojen kuorena käytetty metalliputki ja
kolmantena reaktorin paineastia. Viimeisenä esteenä on reaktoria ympäröivä
kaasutiivis suojarakennus. Turvallisuusajattelun lähtökohtana on, että joku
suojavyöhykkeistä voi pettää, mutta muut suojavyöhykkeet ovat silti
varmistamassa turvallisuutta.
Ydinlaitostapahtumat julkisessa tietopankissa
Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n ylläpitämä tietopankki välittää
englanniksi tietoa 60 maan merkittävistä ydinlaitostapahtumista. Tästä linkistä
pääsee NEWS-järjestelmään.
Tietokantaa tapahtumista päivittävät pääasiassa eri maiden kansalliset
viranomaiset. Suomessa tehtävää hoitaa Säteilyturvakeskus (STUK). Myös eräät muut erikseen nimetyt
organisaatiot, esimerkiksi voimayhtiöt, voivat tallentaa tietoja järjestelmään.
Tiedot säilytetään luettavissa puoli vuotta.