Sähkö » Sähköntuotanto » Ydinvoima » Ydinvoima Suomessa

Tulosta

Ydinvoima Suomessa

Suomalaiset ydinvoimalaitokset tyydyttävät jatkuvaa perusvoiman tarvetta. Päätös ottaa ydinvoima osaksi Suomen energiajärjestelmää kypsyi 1960-luvun jälkipuoliskolla. Nykyisten ydinvoimalaitosten rakentamisesta päätettiin 1960- ja 1970-luvun taitteessa. Ensimmäinen yksikkö käynnistettiin vuonna 1977, ja 1980-luvun alussa kaikki neljä yksikköä oli otettu kaupalliseen käyttöön. Hyvien kokemusten ja turvallisuutta parantavien muutosten myötä 1990-luvulla kaikkien neljän yksikön tehoa korotettiin alkuperäisestä.

Ydinenergia-alan tutkimustyö yhdessä laadukkaan opetuksen kanssa ovat Suomessa jo pitkään olleet kansainvälisilläkin standardeilla mitattuna huippuluokkaa. Ydinosaamisen vahvistaminen sekä ydinteknologian kehityksen seuraaminen ja siihen reagoiminen ovat tuoneet varmuutta ydinenergiaa koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi eri koulutusalojen välinen yhteistyö on mahdollistanut esimerkiksi ydinvoimaan ja ympäristöön liittyvien kysymysten tarkastelun kokonaisvaltaisesti.

Suomen ydinvoimalaitokset

Ydinenergian tuotanto ulottuu Suomessa vuoteen 1977, jolloin ensimmäinen ydinvoimalaitosyksikkö (LO1) aloitti toimintansa Loviisan Hästholmenissa. Vuonna 1981 LO1 sai seurakseen toisen yksikön (LO2). Samoihin aikoihin Olkiluotoon rakennettiin yksikkö vuonna 1979 (OL1) ja toinen (OL2) vuonna 1982. Koko ydinvoimalaitosten toiminnan ajan niiden turvallisuutta on entisestään parannettu ja ydinjätteen sijoittamiseen liittyviin kysymyksiin on löytynyt ratkaisu. Olkiluodon kolmannen ydinvoimalaitosyksikön rakennustyöt alkoivat helmikuussa 2005, kun valtioneuvosto oli myöntänyt laitoshankkeelle ydinenergialain edellyttämän rakentamisluvan. Uusi yksikkö otetaan käyttöön vuonna 2011.

Laitosten toimintavarmuus on jatkuvasti parantunut. 1980-luvun puolivälistä lähtien suomalaisten ydinvoimayksiköiden vuotuiset ja koko eliniälle lasketut kumulatiiviset käyttökertoimet ovat olleet maailman huippua. Ydinvoimalaitoksen käytettävyyteen vaikuttavat tärkeimmät tekijät ovat vuosihuoltojen kesto ja käytön häiriöttömyys. Vuosihuoltojen suunnitteluun ja tekniseen toteutukseen sekä laitosjärjestelmien luotettavuuden lisäämiseen onkin kiinnitetty erityistä huomiota.

Keskimääräinen vuotuinen käyttökerroin on ollut lähes poikkeuksetta yli 90 prosenttia vuodesta 1983 lähtien. Suomalaisten reaktoreiden toiminta on ollut häiriötöntä ja turvallista. Kaupallista kannattavuutta ovat entisestään lisänneet 1990-luvun lopussa kaikilla yksiköillä toteutetut mittavat modernisoinnit, joihin sisältyi tehonkorotuksia.

* kaupallisen käytön alusta; keskiarvo laskettu bruttotehoilla painotettuna.

Vuonna 2007 ydinenergian osuus sähkön kokonaishankinnasta oli 24,9 %. Suomessa on neljä ydinvoimayksikköä, joiden yhteenlaskettu teho on 2 656 megawattia. Voimalaitokset sijaitsevat etelä- ja länsirannikolla Loviisassa ja Olkiluodossa. Yhteensä voimalaitokset tuottivat sähköenergiaa 22,4 terawattituntia (TWh) vuonna 2007.

Käyttökerroin

Useiden käyttövuosien tilastot osoittavat, että ydinvoimalaitosten käyttökertoimissa on selviä eroja eri maiden ja eri laitostyyppien välillä. Yleisesti on nähtävissä, että maailmanlaajuisesti käyttökertoimet paranevat. Käyttökerroin on tarkasteltavana ajanjaksona tuotetun sähköenergian osuus prosentteina siitä sähköenergiasta, minkä laitos olisi kyseisenä ajanjaksona tuottanut toimiessaan keskeytyksettä täydellä teholla.

Sadan prosentin käyttökertoimen saavuttaminen ei ole mahdollista useimmilla ydinvoimalaitostyypeillä. Uuden polttoaineen lataaminen reaktoriin edellyttää yleensä laitoksen pysäyttämistä. Samalla voidaan tehdä sellaisia huolto- ja tarkistustöitä, joita ei voi suorittaa laitoksen käydessä.

Käyttöjaksot

Polttoaineen vaihtoseisokkiin tarvittavan ajan minimoiminen on tärkeää hyvän käyttötuloksen saavuttamiseksi. Jos merkittäviä korjaustöitä ei ole tehtävänä, voidaan polttoaineen vaihtoseisokin kesto supistaa hyvällä suunnittelulla 2-3 viikkoon. Polttoainevaihtojen väliä on myös mahdollista pidentää lataamalla reaktoriin kerralla enemmän uutta polttoainetta. Monet ydinvoimalaitokset ulkomailla ajavatkin puolentoista vuoden pituisia käyttöjaksoja. Suomen olosuhteissa vuoden käyttöjakso on tarkoituksenmukaisin kesäajan alhaisen sähkönkulutuksen vuoksi, jolloin ydinvoimalaitoksille tarjoutuu luonteva huoltoaika.

Suomen ydinvoimalaitosten käyttökertoimet verrattuna vastaaviin laitoksiin maailmalla