Ympäristö » Ilmastonmuutos » Ilmastonmuutos

Tulosta

Ilmastonmuutos

Avaa tästä: Ajankohtaista esitysmateriaalia ilmastonmuutoksesta ja energiasta

Ilmastonmuutos johtuu voimistuneesta kasvihuoneilmiöstä

Kasvihuonekaasut toimivat ilmakehässä samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa eli ne päästävät auringosta tulevan säteilyn lävitseen, mutta eivät kaikkea maapallon lämpösäteilyä karkuun. Sen takia maapallon lämpötila on keskimäärin +15 astetta, kun se ilman kasvihuoneilmiötä olisi -18 astetta. Ilmakehän kasvihuoneilmiö ei siis ole ongelma vaan nykyisen kaltaisen elämän elinehto. Ongelma on ihmisen aiheuttamat muutokset ilmakehän koostumuksessa ja kasvihuoneilmiön voimistuminen.

Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä ovat kasvaneet, mikä voimistaa kasvihuoneilmiötä ja lämmittää ilmastoa. Tätä lämpenemistä ja siitä aiheutuvia ilmaston häiriöitä kutsutaan ilmastonmuutokseksi.

Ihmisen toiminta vaikuttaa ilmakehään monin tavoin: lisäämällä kasvihuonekaasujen määrää, vähentämällä hiilidioksidisa sitovaakasvillisuutta, ohentamalla stratosfäärin otsonikerrosta ja lisäämällä ilmakehän hiukkasmääriä. Ihmisen vaikutus ilmakehään johtaa todennäköisesti jo lähivuosikymmenien aikana merkittäviin ilmastomuutoksiin. Nämä muutokset tulevat heijastumaan monin eri tavoin maapallon luontoon ja ihmisten elämään.

Ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista merkittävin on hiilidioksidi. Sitä syntyy kaikessa palamisessa kuten fossiilisia polttoaineista käyttävissä voimaloissa, auton moottorissa ja metsiä kaskettaessa. Muita kasvihuonekaasuja ovat muun muassa metaani (CH4), otsoni ja dityppioksidi (N2O) sekä myös monet ihmisen valmistamat synteettiset kemikaalit kuten kloorifluoratut hiilivedyt (CFC:t ja HCFC:t), fluoriyhdisteet (HFC:t, PFC:t ja SF6) sekä bromiyhdisteet (halonit, esim. CF3Br).

YK:n ilmastosopimus

Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetyssä YK:n Ympäristö- ja kehityskonferenssissa hyväksyttiin YK:n Ilmastonmuutoksen yleissopimus eli ns. Ilmastosopimus. Se astui voimaan vuonna 1994.

Yleissopimuksessa sen allekirjoittaneet maat tunnustavat virallisesti ilmastonmuutoksen olevan vakava ongelma. Sopimuksen tavoitteeksi on asetettu ilmakehän kasvihuonekaasujen vakiinnuttaminen vaarattomalle tasolle. Yleissopimuksessa on myös asetettu kehykset jatkoneuvotteluita varten, joissa toimenpiteiden tarkemmista yksityiskohdista voidaan sopia. Myös itse yleissopimus sisältää alustavia toimenpiteitä, kuten kansallisten toimintaohjelmien laadinta sekä ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen maataloudessa, energiantuotannossa, luonnonvarojen hyödyntämisessä ja rannikkoalueiden käytössä. Sopimusosapuolten tulee myös tuottaa ns. kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita, joissa kunkin maan ihmisperäiset kasvihuonekaasupäästölähteet ja -nielut lasketaan, listataan, julkaistaan ja päivitetään säännöllisesti.

YK:n ilmastomuutoksen puitesopimuksen on ratifioinut 188 valtiota. Suomi ratifioi sopimuksen 31.5.1994.

Kioton pöytäkirja

Ilmastosopimuksen täsmentämiseksi ja sen sitovuuden lisäämiseksi aloitettiin jatkoneuvottelut heti sopimuksen astuttua voimaan. Niiden tuloksena vuonna 1997 allekirjoitettiin ns. Kioton pöytäkirja, joka sisältää sitovat päästövähennystavoitteet teollisuusmaille.

Teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään kuuden kasvihuonekaasun päästöjä siten, että niiden päästöjen kokonaismäärä laskee vähintään 5,2 % vuoden 1990 päästöjen tasosta. Velvoite on täytettävä vuosina 2008-2012, joka on ensimmäinen sitoumusjakso. Tämä yleisvelvoite on edelleen jaettu maakohtaisiksi tavoitteiksi. EU on tehnyt sisäisen taakanjakosopimuksen, joka jakaa uudelleen sen 8 %:n vähennystavoitteen jäsenmaiden kesken. Suomi on sitoutunut rajoittamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle.

Kioton pöytäkirjassa täsmennettiin myös keinoja päästövähennysten saavuttamiseksi. Pöytäkirjan erityispiirteitä ovat kansainvälisesti toteutettavat ns. joustojärjestelmät (päästökauppa, yhteistoimeenpano ja ns. puhtaan kehityksen järjestelmä), joilla maat voivat täydentää kotimaisia toimia. Näiden järjestelmien säännöt hyväksyttiin sopimuspuolten seitsemännessä konferenssissa Marrakeshissa.

Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia

Suomen kasvihuonekaasupäästöt tulevat monista eri lähteistä. Kaukolämmön ja sähkön tuotannon osuus on noin kolmannes. Muita merkittäviä kasvihuonekaasujen päästäjiä ovat teollisuuden prosessit ja energiantuotanto, liikenne ja jätehuolto. Myös kotitalouksien lämmityksestä ja maataloudesta syntyy kasvihuonekaasupäästöjä.

Suomessa on toteutettu ilmastopolitiikkaa jo pitkään. Tärkeimpiä toimia ovat olleet uusiutuvan energian edistämisohjelma ja energiansäästöohjelma. Päästöjen vähentämisen kannalta suurin merkitys oli päätöksellä rakentaa lisäydinvoimaa. On arvioitu, että huolimatta monista päästöjä vähentäneistä toimista Suomen hiilidioksidipäästöt ylittävät Kioton pöytäkirjassa määritetyn tason merkittävästi ja tämän vuoksi kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa uusitaan parhaillaan. Ilmasto- ja energiastrategiassa määritetään toimet Suomen velvoitteiden täyttämiseksi ja valmistaudutaan myös pidemmän ajan toimiin päästöjen hallitsemiseksi.

Merkittävin politiikkatoimi on EU:n laajuinen hiilidioksidin päästökauppa. Sen myötä valtio asettaa päästökiintiöt teollisuudelle ja energiantuotannolle. Päästökauppa kattaa hieman yli puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Strategiassa päätetään lisäksi, paljonko Suomi hyödyntää Kioton mekanismeja ja millaisia politiikkatoimia kohdennetaan päästökaupan ulkopuolisille toiminnoille, kuten liikenteelle, kotitalouksille, maataloudelle ja jätehuollolle.

Lisää kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta:

Työ- ja elinkeinoministeriö, energia- ja ilmastostrategia

Ilmastonmuutosta koskevia tutkimusohjelmia:

Teknologian kehittämiskeskuksen Tekes, ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet Climbus
Tekes Climtech- Teknologia ja ilmastonmuutos 1999- 2002

ACIA-projekti, arktisten alueiden ilmaston, otsonikerroksen ja ultraviolettisäteilyn muutoksia ja vaikutuksia biosfääriin ja ihmisten terveyteen arvioiva tutkimus
Arctic Climate Impact Assesment (24-sivuinen pdf-tiedosto)
Ympäristöministeriön tiedote 2004 ACIA-hanke

Muita ilmastonmuutosaiheisia sivustoja:

Ympäristöhallinto
Pääsivulta osioon yritykset ja yhteisöt, päästöt, EU:n päästökauppa
Pääsivulta osioon ympäristön suojelu, ilmastonmuutoksen hillitseminen

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ilmastonmuutossivut

Ilmastonmuutos info

www.ilmasto.org -tietopaketti ilmastonmuutoksesta

Motiva Oy:n ilmastonmuutossivut

Ilmatieteen laitos: ilmasto ja sen muutos 

Metsäteollisuus ry Ilmastonmuutos
 
Liikenne- ja viestintäministeriö: Liikenne ja ympäristö

Energiateollisuus ry:
Kompassi -koulutusaineistoa energiayritysten ilmastonmuutosneuvontaan

Kansainvälistä tietoa ilmastonmuutoksesta:

United Nations Framework Convention on Climate Change

Ulkoasiainministeriön Ilmastonmuutos ja kehitys 

The Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC)
Euroopan unionin ilmastonmuutossivut Climate Change
EUROPA > European Commission > Environment > Climate Change