Ympäristö » Päästökauppa

Tulosta

Päästökauppa

Päästökauppajärjestelmä

Päästökauppa tarkoittaa mahdollisuutta käydä kauppaa päästöoikeuksilla. Päästökauppa perustuu ajatukseen, että päästöjä vähennetään siellä, missä se on kustannustehokkainta eli halvinta. EU:n jäsenmaille on määritelty yhteinen maksimimäärä kasvihuonekaasupäästöille YK:n alaisen Kioton sopimuksen mukaisesti. Myös joissain muissa maissa, kuten Japanissa, on käytössä oma päästökauppajärjestelmä. Tällä hetkellä EU:n päästökauppajärjestelmässä kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavalle tuotantolaitokselle annetaan hakemuksen perusteella tietty määrä päästöoikeuksia, joita voidaan tarvittaessa ostaa lisää tai myydä pois. Lisää ostetaan jos laitos tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä enemmän kuin sille on oikeuksia myönnetty ja toisaalta päästöoikeuksia voidaan myydä, jos päästöjä tuotetaan vähemmän. Kun useita maita saadaan mukaan päästökauppajärjestelmiin, päästöoikeuksille syntynee vähitellen maailmanmarkkinahinta, joka vastaa kullakin hetkellä käytössä olevien vähentämisratkaisujen kustannustasoa.

Tarkoituksena on luoda päästökauppajärjestelmästä väline kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä aiheutuvien kustannusten alentamiseksi. Järjestelmän mukaisesti ne maat ja toimijat, joilla on vain vähän mahdollisuuksia taloudellisesti järkeviin päästörajoituksiin, voivat päästöoikeuksia muilta ostamalla olla vähentämättä omia päästöjä ja siirtää tarvittavat päästövähennykset toteutettaviksi sen sijaan siellä, missä rajoitukset ovat vähemmillä kustannuksilla toteutettavissa.

EU:n direktiivin mukaan järjestelmään kuuluvat polttoaineteholtaan yli 20 MW:n energiantuotantolaitokset, öljynjalostamot, koksaamot, rauta- ja terästehtaat, sementtitehtaat sekä paperi- ja kartonkitehtaat. Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmä kattaa siis suurten teollisuuslaitosten ja tiettyjen energialaitosten hiilidioksidipäästöt. Suomessa päästökauppa koskee noin 550 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta. EU:n päästökaupan piiriin kuuluu yli 12 000 laitosta.

Euroopan Komissio hyväksyi Suomen hakemuksen sisällyttää päästökaupan piiriin myös sellaisia kaukolämmön tuotantolaitoksia, joiden nimellinen lämpöteho on 20 MW tai pienempi. Perusteluna tälle on se, että tällöin kaikkia samaan kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavia yrityksiä ja laitoksia kohdeltaisiin tasapuolisesti.

Päästökaupan ensimmäinen jakso oli vuosina 2005- 2007 ja meneillään oleva kausi koskee vuosia 2008 - 2012. Seuraava kausi ajoituu vuosille 2013 -2020 ja sitä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan vuosien 2008 ja 2009 aikana. Ensimmäiset päästökauppakaudet koskevat vain hiilidioksidipäästöjä. Vuodesta 2013 alkaen päästökauppa saatetaan laajentaa koskemaan esimerkiksi kemian- ja alumiiniteollisuutta sekä lentoliikennettä. Lisäksi myös muita kasvihuonekaasuja saatetaan ottaa mukaan järjestelmään.

EU:n sisäisen päästöoikeusmarkkinan lisäksi toiminnanharjoittajilla on mahdollisuus käyttää ns. hankemekanismeista saatavia yksiköitä päästökauppalain mukaisten velvoitteidensa täyttämisessä. Hankemekanismien käytön enimmäismäärä vaihtelee alaryhmittäin. Hankemekanismeilla tarkoitetaan päästövähennysyksiköitä, joita saadaan EU:n ulkopuolisissa maissa toteutetuista päästövähennyksistä YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti.

Päästökauppadirektiivi ja päästökauppalaki

EU:n päästökauppadirektiivin tarkoituksena on saada EU:n jäsenmaat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään kustannustehokkaalla tavalla ja pyrkiä täyttämään Kioton sopimuksen mukaiset tavoitteet. Päästökauppadirektiivi asettaa tiettyjä vaatimuksia, joita päästökaupassa mukana olevien tulee noudattaa. Näihin kuuluu muun muassa päästöluvan anominen ja laitosten vuotuisten CO2-päästöjen todentaminen. Lisäksi jokaisen laitoksen tulee palauttaa päästöjään vastaava määrä päästökiintiöitä.

Suomessa direktiivi on pantu voimaan päästökauppalailla (683/2004), jota on muutettu toista päästökauppakautta varten laeilla 108/2007 ja 1468/2007.
Päästökauppalailla pannaan täytäntöön EY:n päästökauppadirektiivi (2003/87/EY) ja sen mukainen EU:n sisäinen päästökauppa.

EU:n päästökauppadirektiivin teksti suomeksi (julkaistu EU:n virallisessa lehdessä 25.10.2003)

Päästökaupan voimassaolevat säädökset löytyvät Työ- ja Elinkeinoministeriön sivuilta http://www.tem.fi/index.phtml?s=1981

Päästölupa ja todentaminen

Päästökauppa (Emission Trading) alkoi 1.1.2005. Päästökaupan piiriin kuuluvat laitokset tarvitsevat päästökaupan alettua toiminnalleen päästöluvan. Lupien myöntäminen kuuluu energiamarkkinavirastolle. Päästöluvan saamisen edellytys on päästöjen tarkkailu ja niistä raportointi. Päästölupa voi koskea saman toiminnanharjoittajan samalla sijaintipaikalla olevaa yhtä tai useampaa laitosta. Lupaprosessiin ja päästökaupan valvontaan kuuluu olennaisena osana päästötietojen valvonta. Päästökaupan laitokset vastaavat päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista ohjeiden mukaisesti. Ennen päästöraportin toimittamista päästökauppaviranomaiselle, on ne todennettava. Todentamisesta vastaa riippumaton todentaja, joka laatii asiasta lausunnon. Todentamisen kohteena ovat siis tarkkailujärjestelmän luotettavuus, uskottavuus ja tarkkuus sekä ilmoitetut päästöluvut ja -tiedot. Todentamisessa on käytettävä Suomessa päästökauppalain nojalla hyväksyttyä todentajaa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa päästökauppadirektiivin toimeenpanossa hyväksyttyä todentajaa.

Komission ohje hiilidioksidipäästöjen seurannasta ja raportoinnista. (lopullinen, 18.7.2007)

PÄÄSTÖOIKEUKSIEN KANSALLINEN JAKOSUUNNITELMA

Päästökauppakausi 2008–2012

Valtioneuvosto myönsi 14.2.2008 laitoskohtaiset päästöoikeudet vuosille 2008–2012. Päätös sisältää kullekin laitokselle myönnettävät päästöoikeudet ja perustuu valtioneuvoston 22.2.2007 hyväksymään kansalliseen jakosuunnitelmaesitykseen, josta komissio 4.6.2007 antoi päätöksensä. Komission päätös merkitsi muutoksia kansallisessa jakosuunnitelmaesityksessä esitettyyn päästöoikeuksien määrään ja jakoon. Komissio edellytti, että Suomi leikkaa kokonaispäästöoikeusmäärää 2,042109 miljoonaa CO2 tonnia vuodessa eli jaettavia päästöoikeuksia jää leikkauksen jälkeen 37,557891 miljoonaa CO2 tonnia vastaavaa määrä vuodessa. Komission päätöksen täytäntöönpanemiseksi päästökauppalakia muutettiin 1.1.2008 voimaantulleella lailla (1468/2007). Laissa komission edellyttämä päästöoikeuksien kokonaismäärän leikkaus kohdennetaan verrattain tasaisesti laissa määriteltyihin alaryhmiin.

Päästökauppalakiin lisättiin 12.2.2007 voimaantulleella lailla (108/2007) päästöoikeuksien jakomenetelmä ja jakoperusteet kaudelle 2008–2012. Päästöoikeudet jaetaan kauden 2005–2007 tavoin toiminnanharjoittajille maksutta. Laitokset ja niiden tuotannon osat ryhmitellään myös kaudella 2008–2012 niiden toiminnan luonteen ja tuotettavan tuotteen perusteella alaryhmiin. Kullekin alaryhmälle määritellään erilliset jakoperusteet.  Päästöoikeuksien kokonaismäärä kaudelle 2008–2012 on 187,8 miljoonaa tonnia. Päästöoikeuksia myönnetään 566 laitokselle. Päästöoikeuksien kokonaismäärästä jätetään 7 miljoonaa päästöoikeutta jaettavaksi päästökauppakauden aikana ns. uusille osallistujille.

Päästökaupan piiriin kuuluvat tuotantolaitokset saavat ilmaisia päästöoikeuksia vähemmän kuin niiden tuottamien päästöjen arvioidaan olevan. Tämä vähennys vaihtelee alaryhmittäin. Energia-alan kohdistuu suurimmat leikkaukset ja vain sähköä tuottavat ns. lauhdelaitokset saavat vain vajaa 30 % arvioiden mukaan tarvittavista päästöoikeuksista ilmaiseksi. Kaukolämpö- ja sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille vastaava luku on hiukan yli 80 %. Energian tuottajat hankkivat siis suuren osan tarvitsemistaan päästöoikeuksista markkinoilta maksullisesti jo kuluvalla päästökauppakaudella.

Energiamarkkinavirasto ylläpitää kansallista rekisteriä päästöoikeuksista, johon toiminnanharjoittajien on palautettava vuosittain rekisteriin edellisen kalenterivuoden hiilidioksidipäästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Päästöoikeuksia voi tallettaa seuraavalle päästökauppakaudelle (2013- ), eikä ylijääviä päästöoikeuksia mitätöidä kuten tehtiin vuonna 2007 päättyneen kauden lopussa.

Päästöoikeuksien myöntämispäätös vuosille 2008-12

Liite 1_jakoperusteet

Liite 2_ laitosluettelo

Lisätietoa päästökaupasta:

Työ- ja elikeinoministeriö/päästökauppa

http://unfccc.int/2860.php
vasemmalla valikossa Kyoto Mechanisms

http://www.ipcc.ch/

EEA:n raportteja ilmastonmuutoksesta:
http://www.eea.eu.int/ > Reports about Europe`s Environment > Impacts of Europe`s changing climate > english

Esitelmiä ja julkaisuja päästökaupasta:

Ilmastonmuutoksen torjunta ja päästökauppa (Jukka Leskelä, Energiateollisuus, 11/2008)

(TEM) KTM:n teettämä selvitys päästökaupan vaikutuksesta energiasektoriin (Electrowatt-Ekono)

(TEM) KTM:n teettämä selvitys päästökaupan ja energiaverotuksen vaikutuksesta sähkön ja lämmön yhteistuotannon asemaan sekä lämmitysmarkkinoihin

(TEM) KTM:n teettämä selvitys päästökaupan vaikutuksesta sähkön hintaan pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. (Electrowatt- Ekono)