Ympäristö » Ympäristöasioiden hallinta

Tulosta

Ympäristöasioiden hallinta

Ympäristöjohtaminen yleistyy

Ympäristöasiat ovat nykyisin tärkeä osa yritysten toimintaympäristöä. Yrityksiltä vaaditaan ympäristön huomioon ottamista kaikessa toiminnassa sekä vastuuta ympäristön huolehtimisesta nyt ja tulevaisuudessa. Kiristyvän lainsäädännön, vapaaehtoisten sopimusten sekä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien vaatimukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja ne pakottavat yritykset kiinnittämään entistä enemmän huomiota toimintansa ympäristövaikutuksiin.

Ympäristöasiat voivat olla yritykselle taakan sijaan kilpailutekijä, jolla erotutaan markkinoilla muista vastaavanlaisista yrityksistä. Markkinaetu ei kuitenkaan synny itsestään, vaan meriittien saamien edellyttää toimintaa. Onnistunut ympäristöasioiden hallinta edellyttää yrityksissä järjestelmällistä suunnittelua, ohjausta ja seurantaa eli ympäristöjohtamista.

Ympäristöjohtaminen on osa yrityksen muuta johtamista. Yleinen toiminnan johtaminen voidaan organisaatiosta riippuen jakaa talouden johtamiseen, henkilöstöjohtamiseen, laatujohtamiseen, työsuojelu- ja turvallisuusjohtamiseen jne. Näiden johtamisen alojen joukkoon sijoittuu myös ympäristöjohtaminen. Rajanvedot johtamisen eri alueiden välillä eivät ole yksiselitteisiä eikä tarkkoihin rajauksiin ole tarvettakaan. Johtamisen eri alueet leikkaavat ja ovat päällekkäisiä useissa kohdissa.

Lisätietoa:

Pohjola, Tuula (2003): Johda ympäristöasioita tehokkaasti - ympäristöosaaminen menestystekijänä. Telentum, Helsinki.

Linnanen, Lassi; Elina Markkanen & Leena Ilmola: Ympäristöosaaminen - Kestävän kehityksen haaste yritysjohdolle.

Curtin, Tom & Jacqueline Jones (2000): Managing Green Issues. MacMillan Press Ltd, USA.

O'Brien, Mary (2000): Making Better Environmental Decisions: an Alternative to Risk Assessment. The MIT Press, USA.

Reinhard, Forest, L. (2000): Down to Earth - Applying Business Principles to Environmental Management. Hardward Business School Press, USA.

---

Yritysten ympäristöasioista tarvitsema tieto on nyt yhdessä verkko-osoitteessa http://www.yrityssuomi.fi/ymparisto

---

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät

Ympäristöjohtamisen avuksi on kehitetty ympäristöasioiden hallintajärjestelmiä eli ympäristöjärjestelmiä, joiden avulla ympäristöasioiden hoito voidaan yhdistää yrityksen muihin johtamisjärjestelmiin. Ympäristöjärjestelmien tarkoituksena on tukea ympäristönsuojelua tasapainossa yrityksen teknisten ja taloudellisten tarpeiden kanssa. Ympäristöasioiden tehostunut huomioiminen parantaa samalla myös yrityksen toiminnan laatua ja esimerkiksi työturvallisuutta. Sertifioitu ja säännöllisesti auditoitu ympäristöjärjestelmä on osoitus yrityksen ympäristöasioiden järjestelmällisestä huomioonottamisesta jokapäiväisessä toiminnassa.

Yleisin ympäristöjärjestelmämalli on ISO 14001 -standardi , jossa määritellään ympäristöjärjestelmää koskevat vaatimukset. Yritys voi itse määritellä järjestelmän piiriin otettavat toiminnot ja tavoittelemansa ympäristöasioiden hallinnan tason. Yritys voi hakea järjestelmälleen sertifikaattia, jolla voidaan todentaa ulkopuolisille tahoille yrityksen ympäristöjärjestelmän täyttävän standardin vaatimukset.

Ympäristöjärjestelmän voi toteuttaa myös EU:n EMAS-asetuksen mukaisesti. EMAS-järjestelmän ja ISO 14001 -standardin tavoitteet ja sisältö ovat melko yhdenmukaiset. Merkittävimmät erot EMASin ja ISO 14001:n välillä ovat vuosittainen julkinen ympäristöselonteko sekä ympäristötodentajan akkreditointi, joita ISO 14001 -standardissa ei vaadita.

Lisätietoja:

Kuisma, Mika; Raimo Lovio & Sampo Niskanen (2001): Hypoteeseja ympäristöjärjestelmien vaikutuksesta teollisuusyrityksessä. Suomen Ympäristö 486, s. 40., Helsinki.

Honkasalo, Antero (1997); Ympäristöjohtamisen järjestelmät poliittisena ohjauskeinona ja yritysten hallintajärjestelmänä. Helsingin Kauppakorkean julkaisuja B-6, s. 59.

Luoma, Päivi (1999): Ympäristöjärjestelmiin liittyvä ympäristönsuojelun tason jatkuva parantaminen. Suomen ympäristö 304, s. 31., Helsinki.

Heiskanen, Eva; Marke Heininen; Elli af Heurlin; Raimo Lovio; Mervi Pänkäläinen & Virve Tuulenheimo (1997: Energiayhtiöiden ympäristölaskenta ja -raportointi. VTT/ Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Espoo.

ISO 14001-standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän rakenne

ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän rakentaminen koostuu seuraavanlaisista vaiheista:

1. Alustava ympäristökatselmus , jossa selvitetään ympäristöasioiden hallinnan nykytila.
2. Yrityksen ympäristöpolitiikan laatiminen.
3. Ympäristöjärjestelmän suunnittelu

• toiminnan ympäristönäkökohtien tunnistaminen,
• sidosryhmien ja yhteiskunnan ympäristöasioiden hallinnalle asettamien vaatimusten tunnistaminen,
• ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden asettaminen,
• ympäristöohjelmien laatiminen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi sekä
• ympäristöasioiden hoitamista koskevien toimintojen ja toimintaohjeiden suunnittelu ja dokumentointi.

4. Järjestelmän toteuttaminen

• toimintaedellytysten varmistaminen ja
• tukitoimintojen muodostaminen

5. Mittaaminen ja arviointi

• toimintatapojen luominen tarkkailua ja mittaamista varten,
• toimintatapojen luominen poikkeamien korjaamista ja ehkäisemistä varten sekä
• toimintatapojen luominen auditointeja varten.

6. Johdon katselmukset

• ympäristöjärjestelmän katselmoiminen sekä
• toiminnan jatkuvan parantamisen varmistaminen.

7. Ympäristöjärjestelmän sertifiointi

Emblemsvåg, Jan & Bert Bras (2001): Activity based Cost and Environmental Management - A Different Approach to ISO 14000 Compliance. Kluwer Academic Publishers, USA.

EMAS-järjestelmä

EMAS (The European Community Ecomanagement and Audit Scheme) on sekä yksityisen sektorin että julkishallinnon kaikille yrityksille tai organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen järjestelmä. EMAS koostuu ISO 14001 -standardin mukaisesta järjestelmästä ja ympäristöraportista, jota kutsutaan EMAS-selonteoksi. Ympäristöjärjestelmässä mukana olevat yritykset merkitään Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään EMAS-rekisteriin ja koko Euroopan laajuiseen EMAS-rekisteriin. Näin yritykset ovat aina akkreditoidun eli pätevän todentajan tarkastamia. Suomessa akkreditoinnista vastaa mittatekniikan keskus.

Lisätietoa:

Ympäristöhallinto
www.ymparisto.fi
Pääsivulta osioon yritykset ja yhteisöt, ympäristöjärjestelmät ja -johtaminen

Jatkuva prosessi

Ympäristöjärjestelmän ylläpito on jatkuva prosessi. Yrityksen ympäristöasioiden hallinnan tasoa pyritään parantamaan asettamalla toiminnalle ympäristöpolitiikan mukaisia ympäristöasioita koskevia päämääriä ja tavoitteita, laatimalla konkreettisia ohjelmia sekä mittaamalla ja seuraamalla tavoitteiden saavuttamista.

Tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan korjaavien ja ehkäisevien toimenpiteiden sekä ympäristöauditointien avulla. Yrityksen johto arvioi säännöllisin väliajoin ympäristöjärjestelmän soveltuvuuden ja tehokkuuden johdon katselmuksissa.

Lisätietoa:

Pesonen, Hanna-Leena, Kirsi Hämäläinen & Outi Teittinen (2001). Yrityksen ympäristöjärjestelmän rakentaminen. Talentum Media Oy, Helsinki.

Ympäristö-, turvallisuus- ja laatujärjestelmien yhteys

Ympäristöjärjestelmää suunniteltaessa kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia toimintatapoja ja hallintajärjestelmiä. Ympäristöjärjestelmällä on yhtymäkohtia mm. laatu-, työterveys- ja turvallisuusjärjestelmiin. Jotta päällekkäisyyksiltä vältyttäisiin, kannattaa järjestelmät integroida jo suunnitteluvaiheessa.

Useissa yrityksissä on ensin rakennettu laatujärjestelmä. Tämän jälkeen myös ympäristöjärjestelmän rakentaminen on saattanut tulla ajankohtaiseksi. Tällöin ympäristöjärjestelmää tulee yhdistää olemassa olevaan laatujärjestelmään. Yhdistäminen nopeuttaa huomattavasti ympäristöjärjestelmän käyttöönottoa, koska esimerkiksi dokumenttien hallintaa ja sisäisiä auditointeja koskevat toimintatavat ovat jo ennestään tuttuja. Laatujärjestelmien rakentamisen yhteydessä dokumentoidaan kaikki organisaation toiminnot, kun taas ympäristöjärjestelmässä toiminnot käydään läpi ympäristönäkökulmasta.

Ympäristöjärjestelmä sivuaa monia yrityksen toimintoja ja järjestelmiä, kuten ohjaus- ja valvontajärjestelmiä, asiakaspalvelua, markkinointia, tietojenhallintaa ja taloushallintoa. Ympäristöjärjestelmätyö ei siis ole vain yrityksen ympäristöpäällikön tai vastaavan työtä, vaan koko henkilöstö on syytä ottaa mukaan jo prosessin alkuvaiheessa.

Lisätietoa:

Levä, Kirsi (1998(. Pk-yrityksen laatu-, turvallisuus- ja ympäristöjohtaminen - Integroidun laatujärjestelmämallin kehittäminen. Tampereen teknillinen korkeakoulu, turvallisuustekniin, Tampere.

Ympäristöjärjestelmien ja lupajärjestelmien yhteys

Ympäristöjohtamisen järjestelmät (ISO 14001 ja EMAS-järjestelmä) ovat nopeasti nousseet tärkeäksi vapaaehtoiseksi lupajärjestelmää täydentäväksi ja tukevaksi ympäristöpoliittiseksi ohjauskeinoksi. Ympäristöjärjestelmät eivät korvaa lupajärjestelmää. Molemmat järjestelmät pyrkivät ympäristönsuojelun edistämiseen, mutta niillä on erilainen ympäristöpoliittinen rooli ja tehtävä.

Ympäristölupien avulla yhteiskunta määrittää ympäristönsuojelun perustason ja turvaa kansalaisten oikeudet, kun taas ympäristöjärjestelmillä yritykset pyrkivät pitemmälle meneviin ja itse itselleen asettamiin tavoitteisiin jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Ympäristönsuojeluasetus velvoittaa lupaviranomaiset ottamaan ympäristöjärjestelmät huomioon lupakäsittelyssä.

Ympäristöjärjestelmissä voidaan ottaa laajemmin huomioon erilaiset ympäristönsuojeluun vaikuttavat tekijät, kuten markkinointi, hankinnat tai tuotekehittely. Lupajärjestelmien avulla toimeenpannaan ympäristöpoliittisia ohjelmia ja kansainvälisiä sopimuksia.

Lisätietoa:

Siitonen, Eero, Mika Pohjonen, Lea Gynther, Pertti Koski (2001): Taustaselvitys energiatehokkuudesta ympäristölupamenettelyssä. Suomen ympäristö 454. Ympäristöministeriö, Helsinki.

Honkasalo, Antero (2002): Vapaaehtoisuus täydentää ja tukee hallinollista ohjausta.
Ympäristö ja terveys 4-5/2002, 4-7.

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportointi

Yritykset ja yhteisöt raportoivat toimintansa, tuotteidensa ja palveluidensa vaikutuksista ympäristöön ja muuhun yhteiskuntaan. Yhteiskuntavastuuraportissa kootaan yhteen organisaation ympäristöasiat, taloudelliset sekä sosiaaliset asiat. Raporttien merkitys avoimena ja luotettavana sidosryhmäviestinnän välineenä kasvaa.

Vuoden 2003 alussa valmistuneessa Kirjanpitolautakunnan ohjeessa opastetaan organisaatiota kertomaan ympäristömenoistaan ja -vastuistaan osana lakisääteistä tilinpäätösinformaatiota.

Suomalaisten yritysten ja julkisten organisaatioiden ympäristöraportointia on arvioitu vuosittain vuodesta 1996 alkaen. Energiatoimiala on jatkuvasti parantanut ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportointiaan.

Energiateollisuuden jäsenten nettisivuilla voi tutustua yhtiön tekemiin ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportteihin.

Lisätietoja:

Yritys ja yhteiskunta osiostamme

Lovio, Raimo (1999). Suuntaviivoja ympärsitöraportointiin. Edita, Helsinki.

Sjöblom, Henrik Mikael Niskala (1999) Ympäristöraportointi - Luotettavan ympäristöinformaation tuottaminen ja hyödyntäminen. KHT-yhdistyksen palvelu Oy, Helsinki.

Ympäristöhallinto
www.ymparisto.fi
Pääsivulta kohtaan yritykset ja yhteisöt, ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportointi

Suositus energia-alan ympäristöraportoinnista (2000). Finergy, Sener, Sky & ManEco. Helsinki.

Ympäristöasioiden hallinnasta
Qualitas Fennica Oy

Yrityksen toimintaan liittyvät ympäristöasiat
http://www.yrityssuomi.fi/ymparisto