Julkaisut
Kansallinen puupolttoaineiden laatuohje 1998 on ollut yleisesti käytössä myös metsästä tulevien polttoaineiden näytteenoton ja näytekäsittelyn ohjeistuksessa. Uusi laaja kiinteiden biopolttoaineiden eurooppalainen standardijärjestelmä on voimassa ja tässä yhteydessä on uusittu myös näytteenotto- ja näytekäsittelystandardit EN-standardeiksi
Vuoden ilmastoteko tunnustus myönnetään vuosittain energia-alalla toimivalle tai alaan liittyvälle yritykselle tai yhteisölle (tutkimuslaitos, kunta jne.), joka on toteuttanut ilmastonmuutosta hillitseviä investointeja tai kehittämishankkeita tai muutoin toiminnallaan torjunut ilmastonmuutosta.
Energiateollisuus ja Ympäristöministeriö ovat yhdessä laadituttaneet suosituksen kotimaista polttoainetta käyttävistä kaukolämpökattiloista Teknologian Tutkimuskeskuksessa.
Kaukolämmön tuotannossa polttoainekustannukset ja niihin liittyvät energiaverot ovat suurin erä. Myös tuotannon ja verkon pääomakustannukset ovat merkittävät. Asiakkaan kuukausittain maksama kaukolämpölasku koostuu tehomaksusta eli perusmaksusta, energiamaksusta ja arvonlisäverosta.
Pohjoismaisen vähittäismarkkinan harmonisoinnin suunnitteluprosessi on toteutettu yleisellä tasolla. Joidenkin osa-alueiden, kuten asiakasrajapinnan, laskutuksen ja tietojen vaihdon osalta on toteutettu myös yksityiskohtaisempaa suunnittelua. NordREG on julkaissut näihin osa-alueisiin liittyviä pohjoismaisen vähit-täismarkkinan toteuttamista koskevia suosituksia. Tästä huolimatta, perusteellisia kustannus-hyötyanalyysejä, joita markkinaosapuolet pitäisivät luotettavina, ei vielä ole toteutettu. Tehtyjen suunnitelmien tulisi olla yksityiskohtaisempia, jotta markkinoilla toimivat osapuolet voisivat arvioida pohjoismaisen vähittäismarkkinan harmonisoinnin vaikutuksia myös yhtiötasolla.
Suomen hallitus päätti vuonna 2010 mittavasta uusiutuvien edistämispaketista. Paketti rakennettiin vastaamaan Suomen uusiutuvien energialähteiden edistämistavoitteeseen, joka on asetettu EU:n RES-direktiivin perusteella 38 % Suomen energian loppukäytöstä. Pitemmän aikavälin tavoite on asetettu hallituksen tulevaisuusselonteossa ”Kohti vähäpäästöistä Suomea”, jossa uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta on vähintään 60 % vuonna 2050. Energia-teollisuus (ET) on sitoutunut tavoitteeseen lisätä uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiantuotantoa. Visiossaan hiilineutraalista energiatulevaisuudesta vuoteen 2050 ET luottaa uusiutuvan energiantuotannon ja tehokkuuden merkittävään lisääntymiseen. Kansallisten tavoitteiden ja vision saavuttamisen edellytyksenä on yleinen hyväksyttävyys ja poliittinen tahtotila, jolla saadaan investointeja edistävä toimintaympäristö.
Tutkimus on osa 'Suomalaisten energia-asenteet' -seurantatutkimusta, sen vuotta 2011 koskeva mittaus. Tutkimussarjalla on selvitetty ja seurattu suhtautumista energiapoliittisiin kysymyksiin jo 28 vuoden (1983–2011) ajan.









