Lämpöpumput
Lämpöpumppuja voidaan käyttää kodin pää- tai lisälämmönlähteenä niiden ominaisuuksista riippuen. Lämpöpumppujen ominaisuuksiin vaikuttavat niiden lämmönlähde ja asunnon lämmönjakotapa. Tavallisimmat lämmönjakotavat lämpöpumppujen kanssa ovat vesikeskuslämmitys ja ilmalämmitys. Lämmönlähteistä tavallisimmat ovat maaperä, vesistö, ulkoilma ja rakennuksen ilmanvaihdon poistoilma.
Ilmalämpöpumput
Yleisin lämpöpumppu Suomessa on ilmalämpöpumppu. Ainoaksi lämmitysmuodoksi ilmalämpöpumppu ei riitä, mutta varsinaisen lämmitysjärjestelmän rinnalla se pienentää lämmityskustannuksia esimerkiksi suorasähkölämmitteisissä taloissa. Ilmalämpöpumppu koostuu tavallisesti ulko- ja sisäyksiköstä. Ulkoyksikkö sisältää ilmasta lämpöä ottavan patterin (höyrystimen), kompressorin sekä automatiikkaa. Sisäyksikössä on puhallinpatteri, joka kierrättää lämmitettävää huoneilmaa. Ulkoilmasta saadaan lämpöä jäähdyttämällä sitä muutamalla asteella. Ulkolämpötilan laskiessa alle -15°– -20°C:n pienenee lämpöpumpun tehokkuus (lämpökerroin), jolloin ulkoilmasta ei enää ole järkevää ottaa lämpöä. Tällöin tarvitaan talon varsinainen lämmitysjärjestelmä lämmöntuottoon.
Maalämpöpumput
Maalämpöpumpulla siirretään maahan, kallioon tai veteen varastoitunut aurinkoenergia talon lämmitysenergiaksi. Tämä ilmainen energia kerätään talteen lämmönkeruupiirillä, joka on pintamaahan, peruskallioon tai veteen sijoitettu putkisto. Lämpöpumppu muuttaa kerätyn energian käytettäväksi talon tai käyttöveden lämmitykseen.
Maalämpöpumppu toimii sähköllä ja toiminnan hyvyys ilmoitetaan lämpökertoimella eli COP (coefficient of performance), joka on tuotetun lämpöenergian ja kompressorin kuluttaman sähkön suhde. Tavallisesti maalämpöpumpun lämpökerroin on 2,0–3,0 eli jokaista lämpöpumpun käyttämää kilowattituntia kohden otetaan maasta, porakaivosta tai järvestä 1,0-2,0 ilmaista kilowattituntia lämpöä. Parhaimmalla hyötysuhteella maalämpöpumppu toimii alhaisen lämpötilan lämmönjakojärjestelmillä, kuten vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa. Lämpöpatteriverkosto on myös mahdollinen lämmönjakotapa, mutta tällöin järjestelmän hyötysuhde on pienempi.
Kodin päälämmitysjärjestelmänä toimiva maalämpöpumppujärjestelmä on yleensä varustettu sähkövastuksilla, jotka kytkeytyvät automaattisesti käyttöön vuoden kylmimpinä pakkaspäivinä. Yleensä järjestelmä sisältää myös lämpimän käyttöveden varaajan. Tällöin maalämpöpumppujärjestelmä hoitaa kokonaisuudessaan sekä talon lämmityksen että lämpimän käyttöveden valmistuksen. Nykyiset maalämpöpumput ovat käyttövalmiita paketteja sisältäen: kompressorin, lämmönvaihtimet, liuoksen ja lämmityksen kiertopumput sekä ohjausautomatiikan. Pumppu on hiljainen ja sen voi sijoittaa joko tekniseen tilaan tai kodinhoitohuoneeseen. Kesäaikaan maalämpöpumppujärjestelmällä voidaan myös jäähdyttää sisätiloja kierrättämällä maasta tulevaa viileää liuosta tuloilmavirrassa sijaitsevan jäähdytyspatterin läpi.
Poistoilmalämpöpumput
Poistoilmalämpöpumppu on usein rakennuksen lämpöpumppu, ilmastointikone ja lämminvesivaraaja. Poistoilmalämpöpumppu kerää lämmön rakennuksesta koneellisesti poistettavasta ilmanvaihtoilmasta ja luovuttaa talteen otetun lämmön laiteratkaisusta riippuen rakennuksen käyttöveden lämmittämiseen varaajaan, lämmitysverkoston veteen tai ilmalämmityksen ilmaan. Poistoilmasta saadaan vain osa tarvittavasta lämmitystehosta ja lisälämmitys tapahtuu normaalisti lämpöpumppuun valmiiksi asennetuilla sähkövastuksilla. Laite ei vaadi rinnalleen täysimittaista rinnakkaista lämmitysjärjestelmää, koska poistoilman lämpötila pysyy vakiona ulkolämpötilasta riippumatta ja loppuosuus hoidetaan sähkövastuksilla.
Ilmavesilämpöpumput
Ilmavesilämpöpumppu on laitteisto, joka hyödyntää ulkoilmasta saatavaa energiaa ja siirtää keräämänsä lämmön vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään. Yleisin käyttökohde ilmavesi lämpöpumpulla on sen liittäminen käytössä olevan vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän (öljy, sähkö, puu, tms) rinnalle tai tilalle vähentämään lämmityskustannuksia. Ilmavesi lämpöpumppu toimii useimmiten noin -20°C asti, tämän jälkeen olemassa oleva lämmitysjärjestelmä tai laitteistoon integroitu sähkövastus käynnistyy hoitamaan lämmityksen.
Ilma-vesilämpöpumpun hankintaohje, Motiva
Maalämpöpumpun hankintaohje, Motiva




