Usein kysyttyä energiasta
 

Mistä sähkön hinta muodostuu?
Miten päästökauppa toimii?
Vastaukset mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
 

 

 

Mistä sähkön hinta muodostuu?

Kotitalousasiakkaan sähkön hinta muodostuu sähköenergian myyntihinnasta ja sähkön siirtohinnasta sekä sähköverosta, arvonlisäverosta ja huoltovarmuusmaksusta. Sähkön vähittäismyyntihinta sisältää sekä sähkön hankinnan että sen myynnin. Sähkön siirtohinta sisältää jakelu-, alue- ja kantaverkkosiirrot. Sähkövero peritään kokonaisuudessaan siirtomaksun yhteydessä. Arvonlisävero peritään sekä energia- että siirtomaksusta. Sähköenergian osuuden voi kilpailuttaa.

Lue lisää: Mistä sähkön hinta muodostuu?

Miten sähkö Suomessa tuotetaan?

Sähköä tuotetaan Suomessa monipuolisesti usealla eri energianlähteellä ja tuotantomuodolla. Tärkeimmät sähkön tuotannon energialähteet ovat ydinvoima, vesivoima, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet sekä turve. Tuulivoiman osuus on pieni, mutta kasvussa.

Vesivoiman ja sitä kautta fossiilisten polttoaineiden, lähinnä hiilen, osuus sähköntuotannosta vaihtelee reilusti sen mukaan, miten paljon pohjoismaisilla markkinoilla on tarjolla vesivoimaa Norjasta ja Ruotsista.

Suomessa on noin 120 sähköä tuottavaa yritystä ja noin 400 voimalaitosta, joista yli puolet on vesivoimalaitoksia. Maamme sähköntuotanto on moneen muuhun Euroopan maahan nähden varsin hajautettua. Monipuolinen ja hajautettu sähkön tuotantorakenne lisää sähkön hankinnan varmuutta.

Sähköstä lähes kolmannes tuotetaan yhteistuotantona lämmöntuotannon yhteydessä, jolloin polttoaineen energiasisältö käytetään mahdollisimman tarkkaan hyödyksi. Jopa 90 % polttoaineen energiasta saadaan muutettua sähköksi ja lämmöksi.

Suomi on osa yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita, joilla vallitsee vapaa kilpailu.

Lue lisää: Sähköntuotanto
 

Paljonko Suomessa kulutettiin sähköä ja kaukolämpöä viime vuonna?

Suomi käytti sähköä vuonna 2010 87,5 miljardia kilowattituntia (terawattituntia, TWh), lisäys vuoteen 2009 oli 6,2 TWh eli 7,6 prosenttia. Lämpötilakorjattuna sähkönkäyttö lisääntyi viime vuonna 5,6 prosenttia. Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 38,5 TWh. Määrä on yli kymmenen prosenttia edellisvuotta enemmän. 71 prosenttia kaukolämmöstä saatiin lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Kaukolämmön erillistuotanto kattoi tuotannosta 29 prosenttia. Erillistuotannon osuus kasvoi, koska kylmimpien jaksojen aikana käytetään huippulämpökeskuksia kattamaan lyhytaikaisia huipputehon tarpeita. Näitä kylmiä jaksoja oli 2010 huomattavasti edellisvuotta enemmän koko talvikauden.

Lue lisää: Sähkövuosi 2010, Kaukolämpövuosi 2010, Sähkön tuotantotilastot

Mitä kaukolämpö on ja miten se toimii?

Kaukolämpö on maamme yleisin lämmitysmuoto. Se on luonnollinen ja varma taajamien lämmitystapa. Suomessa kaukolämpöä on ollut 1950 -luvun alusta lähtien.

Kaukolämmitystä on lähes kaikissa kaupungeissa ja taajamissa. Noin 2,6 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa. Kaukolämmityksen osuus lämmitysmarkkinoista on lähes 50 prosenttia. Lähes 95 % asuinkerrostaloista sekä valtaosa julkisista ja liikerakennuksista ovat kaukolämmitettyjä. Omakotitaloista kaukolämmitettyjä on runsas 7 % lämmitysenergiasta. Suurimmissa kaupungeissa kaukolämmön markkinaosuus on yli 90 %.

Asiakkaille lämpö siirretään kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. Menojohdon kuuma vesi luovuttaa asiakkaan lämmönsiirtimen välityksellä lämpöä talon lämmitys- ja lämpimän käyttöveden verkkoihin. Kaukolämpövesi ei kierrä talojen lämmitys- ja käyttövesiverkoissa.

Lue lisää: Kaukolämpö ja kaukojäähdytys

Mitä energia-ala tekee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

Ilmastonmuutoksessa on kysymys kasvihuoneilmiön voimistumisesta, joka aiheuttaa muutoksia ilmastossa ja heijastuu monin tavoin luontoon ja ihmisen elinympäristöön. Esimerkkejä ovat sään ääri-ilmiöiden, kuten tulvien, kuivuuden ja myrskyjen, lisääntyminen.

Energia-alan visiona on hiilineutraali sähkö ja kaukolämpö vuonna 2050. Vision mukaan sähkön- ja kaukolämmöntuotannon suorat päästöt vähenevät merkittävästi. Samalla vähäpäästöistä sähköä ja kaukolämpöä käytetään vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä. Keskeisin ohjaava tekijä on päästökaupan aikaansaama hintasignaali, joka kannustaa investoimaan vähän hiilidioksidia aiheuttavaan tuotantoon.

Lue lisää: Ilmastonmuutos, Haasteista mahdollisuuksia. Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050

Miten päästökauppa toimii?

Päästökauppa (ETS, Emissions Trading Scheme) otettiin EU:ssa käyttöön vuonna 2005. Ajatuksena oli, että päästövähennykset kohdistuisivat sinne, missä ne saadaan aikaan mahdollisimman alhaisilla kustannuksilla. Päästökaupan piiriin kuuluu yli 10 000 teollisuuslaitosta, ja se kattaa noin 40 prosenttia koko EU:n hiilidioksidipäästöistä.

Päästökauppaan kuuluvien yritysten päästöille on asetettu katto. Jos yrityksen päästöt ovat suuremmat kuin sallittu päästömäärä, yrityksen tulee vähentää päästöjään tai ostaa lisää päästöoikeuksia markkinoilta. Päästökaupalla hiilidioksidille on luotu EU:n laajuinen markkina, jolla päästöoikeuden hinta määräytyy. Meneillään oleva toinen päästökauppakausi päättyy vuonna 2012, jolloin EU:n kasvihuonekaasupäästöjen pitäisi olla kahdeksan prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 1990.

Lue lisää: Päästökauppa
 

Mitä tehdä, jos sähköt katkeavat? Miten yleisiä sähkökatkot Suomessa ovat?

Parhaiten sähkökatkoihin voi varautua yksinkertaisilla perushankinnoilla. Yleensä kodeista löytyy taskulamppu, kynttilöitä, tulitikkuja, paristokäyttöinen radio, varasulakkeita ja polttopuita, jos kotona on takka tai puu-uuni. Jos katkos tulee ukonilmalla, on lisäksi hyvä irrottaa laitteet ja tele- ja antennikaapelit seinästä. Lisäksi on tärkeää huomata, että voimajohdon päälle kaatuneeseen puuhun koskeminen on hengenvaarallista. Jos sähkökatko jatkuu pidempään, esimerkiksi yli puoli tuntia, katkosta on hyvä ilmoittaa paikallisen sähköyhtiön vikapäivystykseen. Suurin osa katkoista tulee yhtiön tietoon automaattisesti, mutta hyvin paikalliset viat edellyttävät vielä asiakkaan ilmoitusta. Vikapäivystyksestä osataan neuvoa myös katkojen syistä ja kestosta.

Suomalaisella sähkönkäyttäjällä sähköt ovat päällä lähes 99,98 % ajasta. Suomen sähkönjakelun toimitusvarmuus on ollut erittäin luotettavaa viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2009 maaseudulla asuvan sähkönkäyttäjän keskimääräinen yhteenlaskettu keskeytysaika oli hieman yli 2,5 tuntia. Taajamassa keskimääräinen keskeytysaika oli puoli tuntia ja kaupungissa alle 10 minuuttia.

Lue lisää: Pahasti poikki. Opas pitkiin sähkökatkoihin varautumisesta, Pitkä sähkökatko ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen, Keskeytystilastot
 

Mitä Energiateollisuus ry tekee?

Energiateollisuus ry (ET) on energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. Se edustaa yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluja. Energiateollisuus vastaa jäsenyritystensä henkilöstön työehtoja koskevasta sopimustoiminnasta sekä neuvoo ja kouluttaa jäseniään, tekee selvityksiä ja välittää tietoa.

Lue lisää: Energiateollisuus

Mistä voin tarkistaa energia-alan työehdot?

Energiateollisuus ry (ET) vastaa jäsenyritystensä henkilöstön työehtoja koskevasta sopimustoiminnasta. ET:n sopijakumppaneina ovat työntekijäasemassa olevia edustavat Sähköalojen ammattiliitto ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry (JHL), joiden kanssa solmitaan Energiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimus. Vuonna 2010 voimaan astuneessa työntekijöitä koskevassa sähköalan työehtosopimuksessa (energia - ICT - verkosto) on sopijaosapuolena lisäksi työantajapuolelta Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry.

Toimihenkilöunioni ry ja Suomen Konepäällystöliitto ry ovat puolestaan osapuolina Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa, johon kuntataustaiset palkansaajajärjestöt (JHL, Tekniikka ja Terveys KTN ry sekä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry) ovat liittyneet. Energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus solmitaan ET:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n välillä.

Lue lisää: Työehtosopimukset
 

Miten voin kotona säästää energiaa?

Energiatehokkuus ja energian säästäminen on helpoin, edullisin ja ympäristöystävällisin tapa vähentää päästöjä ja lisätä Suomen energiaomavaraisuutta. Energiapihien käyttötottumusten ja ratkaisujen lisääminen kodin elämään tekee hyvää sekä kukkarolle että ilmastolle. Kodin energiatehokkuuden parantaminen ei tarkoita siirtymistä askeettiseen asumiseen. Kulutusta on mahdollista leikata reilusti arkipäiväisillä valinnoilla ja fiksulla käytöllä. Käytännön apua sähkönkäytön hillitsemiseen löytyy myös teknisistä ratkaisuista.

Hyvä aloitus energiatehokkaaseen elämään on tarkistaa sähkölaitteiden käyttötavat kotona. Ovatko kaikki mahdolliset sähkölaitteet kokonaan pois päältä, kun ne eivät ole käytössä? Käytetäänkö valaistukseen energiansäästölamppuja? Palavatko valot tyhjissä huoneissa? Käytetäänkö vettä säästeliäästi? Onko sauna lämpimänä tyhjä?

Seuraava porras kohti energiatehokasta elämää on ottaa energiatehokkuus yhdeksi hankintojen valintakriteeriksi ja siten vaikuttaa suotuisasti kodin energiankäyttöön. Hanki vain tarpeeseen ja valitse käyttötapoihin sopivia, energiatehokkaita sähkölaitteita.

Lue lisää: Energiansäästötietoa